EHNROOSIN KOULU JUHLI 95-VUOTIASTA SUOMEA

Ehnroosin koulun 9. luokat järjestivät 5.12.2012 itsenäisyyskavalkadin, jossa juhlittiin 95-vuotiasta Suomea. Teemana oli suomalainen design. Tilaisuus pidettiin Ehnroosin koulun juhlasalissa luokkatasoittain. Juhlallisuudet alkoivat juhlamaljoilla, jotka kohotettiin itsenäisyyden kunniaksi. Sen jälkeen laulettiin Maamme-laulu.

Juhlan kolme kuuluttajaa olivat pukeutuneet kansallispukuihin. Aluksi katsottiin valokuvakurssin tekemää koostetta kunkin kotoa löytyneistä design-esineistä. Ohjelman runko koostui eri aikakausien puvuista, joita 9-luokkalaiset oppilaat esittelivät. Vaatteita oli haalittu oppilaiden ja opettajien kodeista ja joitakin lainattu myös Mäntsälän teatterilta.
Kavalkadi eteni itsenäisyyden ajan juhlapuvuista, Mäntsälän kapinan kautta sota-ajan sotilas-, lotta- ja suojeluskuntapuvuista 50-luvun nuorisovaatteista vuosikymmenittäin eteenpäin nykyaikaan asti kaikkine hippeineen, punkkareineen, hevareineen, nörtteineen, hoppareineen ja pissiksineen. Pukuja taustoittivat kuvat arkkitehtuurista ja kunkin ajan suomalainen nuorisomusiikki.

Kavalkadin esiintyjät tulivat lopuksi lavalle laulamaan Leevi and Leevings -yhtyeen Muotitietoinen-laulua. Esitys saavutti suuren suosion.

Jopo räppäsi, että jätä mut

Jätä mut (mp3, 7 Mt)

Mäntsälä-lehden juttu (pdf).

Hyvä renki huono isäntä!

Muun muassa tällä vanhalla sanonnalla voi kuvata koulutussarjan Rehtorit digiajassa antia, joka järjestettiin kuumakuntien rehtoreille syksyn 2012 aikana.

Koulutussarjan kolmas ja viimeinen koulutus järjestettiin Ehnroosin koululla 20.11.2012. Kouluttajana toimi Minna Lakkala Helsingin yliopistolta. Koulumme 8c-luokka oli opastamassa koululle saapuvia rehtoreita ja piti myös taukokahvilaa koulutuspäivän aikana. Rehtorit kehuivat oppilaiden fiksua ja ystävällistä käytöstä ja palvelualttiutta. Syksyn aikana puhututtanut kouluruoka sai rehtoreilta ja kouluttajalta positiivista palautetta.

Opetussuunnitelman uudistus on jo osittain käynnistynyt ja pääsee myös sisältöjen osalta vauhtiin lähitulevaisuudessa. Uudessa opetussuunnitelmassa tieto- ja viestintätekniikan (tvt) rooli tulee olemaan aiempaa näkyvämpi ja merkityksellisempi. Teemmehän nyt opetussuunnitelmaa, jonka täytyy olla toimiva 2020-luvun nuorille 2020-luvun olosuhteissa. Uudessa opetussuunnitelmassakaan tvt ei ole pääosassa; se on opetuksen käyttöön valjastettu renki ei isäntä. Tvt:n on siis tarkoitus tukea ja helpottaa oppimista, ei muodostaa koko opiskelun sisältöä.

Rehtoreiden koulutussarjan tavoitteena oli herättää ajatuksia, valmistaa opetussuunnitelmatyöhön, selvittää kunkin rehtorin oman koulun haasteita ja positiivisia seikkoja tvt:n hyödyntämisessä ja tarjota käytännön lähestymistapoja tvt:n hyödyntämiseen.

Viimeisessä Ehnroosilla pidetyssä koulutuksessa keskustelimme paljon resursseista ja niiden merkityksestä. Ihanneluokassa luokan seinät voisivat olla nykyisellään isoja kosketusnäyttöjä, ja koko opetus tapahtuisi verkossa ja sosiaalisten medioiden avulla. Tällaista ihannetilannetta ei kuitenkaan koskaan todennäköisesti ole (eikä tällainen myöskään palvelisi nuoren kokonaisvaltaista kehitystä), joten lähtökohtana on se, että opitaan hyödyntämään olemassa olevia resursseja mahdollisimman hyvin. Parilla tietokoneella ja nettiyhteydellä pystyy mielikuvitusta käyttämällä saamaan ihmeitä aikaan.

Koulutuspäivän toisella puolikkaalla perehdyimmekin netissä vapaasti jaettuihin ideoihin, opetusmalleihin ja toimintatapoihin. Kaikkia ideoitakaan ei nykyisin tarvitse keksiä itse vaan voi hyödyntää muiden ideoita ja vastapalveluksena jakaa omia uusia ideoitaan kollegoille.

Marko Lipponen, rehtori

Taitaja9 -paikalliskarsinta

Kädentaidot olivat valttia keskiviikkona 21.11. 2012, kun kymmenen Mäntsälän yläkoulujen joukkuetta kisasi voitosta Taitaja9 -paikalliskarsinnassa Keudan ammattiopistolla Lukkarinpolulla. Tällä kertaa voitto meni Riihenmäkeen, mutta 9C:n Mira Hannila, Veera Heinonen ja Juho Heinänen taistelivat hienosti vastaan ja toivat joukkueellaan Ehnroosille hopeaa. Kaksi parasta joukkuetta pääsee myöhemmin aluekilpailuun, joten Miralla, Veeralla ja Juholla on näissä merkeissä vielä edessä ainakin Helsingin-reissu. Taitaja9 -finaali järjestetään ensi keväänä Joensuussa.

Marianne, Veera ja Jaakko lajittelemassa jätteitä.

Taitaja9 -kilpailussa ei tarvita erikoistaitoja. Ripaus leikkimieltä ja aimo annos mielenkiintoa eri ammatteihin riittää.

Kisassa tarvitaan kädentaitoja ja joukkueen jäsenten hyvää yhteistyötä.



Jonne, Mamiko ja Annu raksapuolen rastilla.



 Teksti ja kuvat: Anne Heikkinen

Jatko-opintoilta

Mäntsälän yläkoulujen yhteinen jatko-opintoilta pidettiin tänä vuonna vuorotteluperiaatteen mukaisesti Riihenmäen koululla. Lähialueen lukiot ja ammatilliset oppilaitokset olivat 15.11. esittelemässä koulutuksiaan ja vastaamassa ysiluokkalaisten ja heidän huoltajiensa kysymyksiin.

Koulutusoppaita ja esitteitä jatkosuunnitelmien tueksi

Lukioon...

...vai amikseen?
Siinäpä pohdittavaa.



Esittelypisteistä löytyi vanhoja tuttuja!

Kiitos mukana olleille oppilaitoksille: Mäntsälän lukio, Järvenpään lukio, Lahden lukiot, Askolan lukio, Porvoon lukio, Keuda, Salpaus, Seurakuntaopisto, Porvoon ammattiopisto Amisto sekä Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. Ensi vuonna Ehnroosilla!


Teksti: Anne Heikkinen
Kuvat: Anne Heikkinen ja Maiju Levänen

Mäntsäläjoen mahdollisuudet ja uhkat Cern-luokkalaisten fiktioissa

Ehnroosin koulun kahdeksasluokkalaiset perehtyivät syksyllä järjestetyllä Cern-vesikurssilla Mäntsäläjoen tilanteeseen sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja uhkiin maantiedon- ja biologianopettajan Tarja Koivusen ja äidinkielenopettaja Leena Rättyän johdolla. Näin Cern-luokan pyrkimys vahvistaa aineidenvälistä yhteistyötä toteutui. Mäntsäläjoen tilanteeseen oppilaat tutustuivat vesikurssilla, ja fiktiivisiä kuvauksia he kirjoittivat äidinkielen tunneilla. Teksteissä kiinnitettiin huomiota äidinkielessä opittujen tapaluokkien käyttöön. Oppilaat pohtivat, miltä Mäntsälänjoki tulevaisuudessa näyttäisi. Mitä joen liepeillä tapahtunee? Seuraavat tekstit syntyivät vesikurssin ja äidinkielen tuntien aikana:

 

Mikäli Mäntsälänjoki rehevöityisi, vedestä tulisi sameaa ja jopa löyhkäävää. Lisääntyvän ravinnekuormituksen myötä myös rantakasvillisuus lisääntyisi. Pahimmillaan Mäntsälänjoki olisi täynnä kasveja, mikä estäisi joella liikkumisen.  Lisäksi joki olisi täynnä myrkyllistä sinilevää.  Rehevöitymisen seurauksena joen lähellä haisisi imelälle, ja haju tarttuisi vaatteisiin. Rehevöityminen estynee, jos ravinteita ei pääse veteen.  

Mäntsälänjoessa on liian vähän kaloja.  Kalakannat saataisiin elpymään, jos lopetettaisiin joen saastutus ja roskaaminen.  Parasta olisi laittaa kylttejä joen varteen, joissa lukisi ”roskaaminen kielletty”.  Jokeen pitäisi istuttaa monia kalalajeja, koiras- ja naaraspuoleisia, ja jokeen tulisi laittaa kiviä näiden pesimäsuojaksi. 

Istutettaisiin Pohjois-Euroopan harvinaisempia kalalajeja, esimerkiksi punakurkkulohta ja turskaa. Miljoonat ihmiset ympäri Eurooppaa tulisivat katsomaan joen kalalajeja. Rakennettaisiin pato meren suistoon esteeksi, jotta kalat eivät pääsisi karkaamaan merelle. Jos joki saataisiin joskus puhtaaksi ja kalaisaksi, sijoitettaisiin joen varrelle kalastuslaitureita, joista ihmiset pääsisivät harrastamaan heittokalastusta. Rakennettaisiin mökki, josta myytäisiin kalastuslupia.  Laiturille astuttaessa nenään leijuisi viereisen kalapuikkotehtaan tuoksut ja kalojen aromi. Raikkaan tuulen voisi tuntea kasvoilla, kun onkeen kaivettaisiin syötti kalastuslaukusta. Tutkiskeltaisiin laiturin kestävyyttä ja materiaalia, niin kuin aina ennen kalastusta. Laituri olisi kestävä ja tehty mahongista. 

Tunnelmaa lisäisivät korkeat puut, jotka kasvaisivat joen vieressä. Jos kalastuslupa olisi mennyt vanhaksi, asteltaisiin viereiseen hirsimökkiin, josta saisi uusia kalastuslupia. Mökki olisi sisustettu vanhahtavasti, joka sopisi täydellisesti sen tyyliin. Sen seinällä roikkuisi onkia, vieheitä ja kuvia kaloista, joita kalastajat olisivat onnistuneet nostamaan joesta. 

Kun kalaa tulisi, laitettaisiin joka kalalajille pyydystysalamitta, jotta kaikki kalakannat säilyisivät. Tehtäisiin myös joen varteen kalapuikkotehdas, joka saisi energian joesta. Kalapuikkotehdas olisi Suomen suurin. Kalalaiturilla olisi fish and chips-koju, josta saisi ostaa vastapyydetystä kalasta tehtyä ruokaa.  

Mäntsälänjokeen tarvittaisiin vedenpuhdistamo, joka tekisi veden laadusta huomattavasti paremman. Vedenpuhdistamon lisäksi voitaisiin rakentaa myös ekologinen hotelli, jonka hotellihuoneet olisi sisustettu meriteeman mukaisesti. Kun huoneeseen astuttaisiin, tuntuisi kuin olisi astunut merenalaiseen taloon, sillä ensivaikutelma olisi henkeäsalpaava. Meriaiheiset tapetit tuonevat kolmiulotteisen tunnelman ja huonekalut täydentävät sitä taidokkaasti. WC: n huonekalut lienevät koristellut koralliriutan näköisiksi. Jokaista hotellihuonetta koristanee myös oma akvaario, jossa on Mäntsälänjoen kaloja. Tällainen hotelli lisännee Mäntsälän turistimäärää. Ekologisen hotellin vetonauloja olisivat hieno elokuvateatteri alakerrassa, viiden tähden ekokalaravintola naapurissa, josta saanee myös erinomaista kanaa.

Hotelli sijaitsisi luonnonsuojelualueen vieressä, josta olisi miellyttävän helppoa käydä kävelyllä luonnonsuojelualueella. Hotelli käynee Mäntsälänjoen vesivoiman sähköllä. Vesivoimala olisi erittäin järkevä ostos, sillä Mäntsälään saataisiin ensimmäinen ekologinen vesivoimala. 

Mäntsälänjoen varteen tarvittaisiin vuokrattavia rantamökkejä, jotka käyttäisivät vesivoimalan tuottamaa energiaa. Joen varteen pitäisi raivata kohta, johon saataisiin rakennettua uimaranta. Uimarannan hiekka olisi silkinpehmeää ja rannalla olisi design-rantatuolit ja paljon roskiksia. Rannalla päivystänee erikoispoliisi, joka vahtisi, että kukaan ei roskaisi. 

Kuvassa vasemmalta oikealle Patrik Mörsky, Tarja Koivunen, Kauko Mäkelä

50 vuotta sitten ylioppilaaksi kirjoittaneet vierailulla

”Opettajilla pitäisi nykyäänkin olla yhtä paljon valtaa kuin ennen”

Tiistaina 16.10. Ehnroosin koulun käytävillä kulki virkeitä oppilaita. 50 vuotta sitten Mäntsälän lukiosta valmistuneet ylioppilaat halusivat tulla katsomaan uusittua Ehnroosin koulua ja muistelemaan, millaista opiskelu tässä koulussa oli silloin ennen.

Paljon esillä olleeseen ruokakeskusteluun otettiin myös kantaa.’’ Ennen vanhaan ruoat tehtiin koululla eikä tuotu keskuskeittiöstä. Ensimmäisinä vuosina oli vain keittoja ja lusikkaruokia. Myöhemmin vasta tulivat haarukat ja veitset, ja sen myötä oppilaiden suosikkiruoka, makaronilaatikko, ja siitä jouduttiin maksamaan itse ’’ eräs vanhoista oppilaista sanoi. ’’ Alkuun ei ollut ruokaa ollenkaan, vaan oppilaat toivat itse eväänsä ’’, toinen tokaisi.

Entiset oppilaat muistelivat kuria ankaraksi, ja opettajilla oli paljon enemmän valtaa ja auktoriteettia. ’’ Opettajilla pitäisi nykyäänkin olla yhtä paljon valtaa kuin ennen ’’. Rangaistukset olivat aika samoja kuin nykyään, mutta niitä sai paljon helpommin. Rangaistuksia olivat muun muassa eripituiset jälki-istunnot, luokasta poistaminen ja käytösnumeron laskeminen. Kun oli saanut rangaistuksen, opettaja antoi lapun, joka piti palauttaa huoltajan allekirjoittamana. ’’ Muistan, kuinka vanhempien nimen oppi väärentämään melko nopeasti. ’’

 Liisa Simovaara, Hannele Ahlqvist, Pasi Lilja, Markku Simovaara, Jyrki Leppälä, Juhani Aronen, Arja Vuorela, Raile Tevä, Arja Hirvonen, Lea Nikola, Sirkka Vuoristo, Tuula Ilomaa, Maija Sänkiaho, Ilmo Anttila, Esa Latvio ja Toivo Vilppula.

”Ei koululla ollut kiusaamista, tai ei sitä ainakaan huomannut. Eikä kiusaamisesta puhuttu. Myös kunnioitus toista ihmistä kohtaan oli paljon parempaa kuin nykyään. Ei esimerkiksi toisten vaatteista huomauteltu.” Kielenkäyttö on myös muuttunut huomattavasti. Ennen ei tullut kuuloonkaan, että voisi opettajalle sanoa vastaan.

Koulupäivät olivat suunnilleen samanmittaisia kuin nykyäänkin eli 6-7 tuntia, mutta myös lauantaina oli koulua, minkä seurauksen lomat olivat pitkiä, esimerkiksi kesäloma kolme kuukautta. 

Yhteenvedoksi voi mainita, että kurinpito on muuttunut paljon niistä ajoista, jolloin nämä 50 vuotta sitten valmistuneet ylioppilaat kävivät koulua, eikä opettajilla ei ole niin paljon valtaa kuin pitäisi. 

Miia Kuitunen 9B,Suvi Janger 9B  Ehnroosin koulu

Ehnroosin liikunta- ja kulttuuripäivä

Ehnroosin liikunta- ja kulttuuripäivänä 12.9.12 oppilaat pääsivät tutustumaan erilaisiin työpajoihin. Kukin oppilas sai valita yhden liikuntapajan sekä toiminnallisen kulttuuripajan, jokainen osallistui myös elokuvan katseluun. Liikuntapajoissa oli tarjolla esim. joogaa, jääpelejä, lihaskuntoa ja pesäpalloa. Kulttuuripajoissa saattoi tutustua mm. luovaan kirjoittamiseen, globaalisuuteen tai kokata englanninkielisessä työpajassa.

Kaikki tuntuivat nauttivan erityisestä päivästä, vaikka joitakin pajoja jouduttiin perumaan opettajien sairastumisten vuoksi. Elokuvaksi oli valittu ruotsalainen ”Fucking åmål”, joka kertoi nuorten erilaisuudesta ja kasvukivuista. Elokuva ei jättänyt ketään kylmäksi, vaan ihastutti sekä vihastutti. Liikunta- ja kulttuuripäivä oli onnistunut, se oli mukavaa vaihtelua normaaliin koulunkäyntiin.

Teksti: Annu Purmonen 9e

 

 

7.-luokkalaiset ryhmäytyivät rasteilla

Tiistaina 21.8.2012 oli seiskaluokkalaisten ryhmäytymispäivä. Päivän aikana kierrettiin erilaisia rasteja, joiden tarkoitus oli tutustuttaa luokkakaverit toisiinsa paremmin.


Nuorisotyöntekijöiden rastilla leikittiin leikkiä, jossa piti joukkueittain viedä eri välineillä sangosta vettä ämpäriin.

Seurakunnan pitämällä rastilla leikittiin naruilla.

Tukarit eli tukioppilaat leikkivät aktiivisesti seiskojen mukana ryhmäytymispäivänä. Kuvassa Sebastian Smått tukariluokkansa (7G) kanssa.

Leikkien jälkeen tarjoiltiin mehua.

Teksti: Matti Vepsä, Meri Tapper ja Ida Valkonen

7C- ja 8C-luokkien vierailu Heurekaan

Ehnroosin koulun 7. ja 8. CERN-luokka kävi Heurekassa tiistaina 28.8.2012. Lähdimme Mäntsälän juna-asemalta Tikkurilaan ja kävelimme sieltä Heurekaan. Heurekaan saapuessamme meillä oli 45 minuuttia vapaata aikaa kierrellä, jonka jälkeen me menimme laboratorioon tutkimaan liukenemista. Laboratorion jälkeen meillä oli hetki vapaata aikaa ennen kuin menimme Tiedettä pallolla – näyttelyyn. Kello 12.00 kävimme syömässä Cafe Einsteinissä.

Syömisen jälkeen meillä oli aikaa käydä muissa näyttelyissä kuten Klima X:ssä, joka käsitteli ilmastonmuutosta. Sinne mentäessä laitoimme kumisaappaat jalkaan ja lähdimme kahlaamaan. Siellä oli 40 000 litraa vettä. Veden ympäröimänä oli esimerkiksi pienoismalli kaupungista, jossa demonstroitiin erilaisia sääilmiöitä. Veden keskellä tason päällä oli myös oikea jääpala. Kahlauksen jälkeen kävimme junalla tulevaisuudessa, jossa oli esimerkiksi hissi, joka vei meidät avaruuteen. Viimeiseksi kävimme Planetaariossa, jossa kerrottiin avaruuden eri kappaleista. Planetaarion jälkeen kävelimme takaisin Tikkurilan juna-asemalle, josta tulimme takaisin Mäntsälään.
(Auni, Kaisa, Johanna ja Mari 8C)

Menomatka

Aamulla tuntui väsyneeltä herätä, mutta mieli kirkastui heti kun muistui mieleen että on retki Heurekaan, ja koulu jää hetkeksi taakse. Junamme lähti kello 8.35 Mäntsälän juna-asemalta. Juna oli melko täynnä ja istumapaikkoja oli vain vähän. Opettajat ostivat kaikille liput ja matka sujui joutuisasti ja rauhallisesti. Muutamien seiskojen haastattelun perusteella he pitivät retkestä Heurekaan, koska silloin ei tarvinnut olla koulussa. Muutama seiskoista oli käynyt ennenkin Heurekassa ja kaseista olivat kaikki käyneet siellä, viimeistään viime vuonna. Juna saapui Tikkurilan juna-asemalle kello 9.05

Paluumatka

Vauhdikkaan Heureka matkan jälkeen kaikki olivat vähintäänkin väsyneitä ja kaikilla oli jotain kotiin vietävää ja tieteelliset muistot koko loppuelämäksi. Junamme lähti kello 14.55 ja menomatka sujui mukavan rauhallisesti ja seiskojen mukaan päivä oli mennyt mukavasti ja suurin osa haluaa mennä Heurekaan uudestaan. (Jotkut pelkäävät korkeita paikkoja :P  ). (Jesse ja Miika 8C)

Laboratoriossa

Saavuimme Heurekan laboratorioon kello 10.00 Laboratoriossa teimme kokeita elintarvikeaineiden kanssa ja liittyen veden liukoisuuteen. Sekoitimme erilaisia aineita veteen ja katsoimme, miten ne reagoivat keskenään. Aloitimme veden pintajännityksen tutkimisella ja otimme pipettiin vettä ja purskautimme yhden pisaran vettä pöydälle, joka jäi pisaraksi pöydälle. Pisaran yläpuoli oli kaareva, joka johtui pintajännityksestä. Laitoimme keitinlasilliseen vettä ruokaöljyä, joka tietysti jäi pinnalle. Sen jälkeen tiputtelimme veteen elintarvikeväriä. Elintarvikeväri väri painui pohjaan vähän öljyä mukanaan. Vähän ajan päästä öljy palasi pinnalle ja väri jäi pohjaan.
Seuraavaksi otimme kuusi koeputkea, joihin laitoimme jokaiseen saman verran vettä ja värjäsimme jokaisen koeputken veden eriväriseksi. Laitoimme koeputkiin suolaa, jokaiseen eri määrän: ensimmäiseen yhden teelusikallisen, toiseen 2 teelusikallista ja niin edelleen.  Laitoimme toiseen koeputkeen yhden pipetillisen kunkin väristä vettä, suolaisimmasta aloittaen. Näin värikkäät vedet jäivät kerroksittain koeputkeen ja syntyi ”sateenkaari”. viimeiseksi laitoimme keittopulloon noin 200 ml vettä ja sinne palan hiilidioksidijäätä, jonka lämpötila on -78 astetta. Tuloksena oli, että hiilidioksidijää sublimoitui vedessä ja hiilidioksidi ja vesi ryöppysivät ulos keittopullosta kuplina. (Patrik ja Jarkko 8C)

Löytöretki avaruuteen – elinkelpoisia planeettoja etsimässä

Vierailimme 28.8.2012 Heurekassa, jossa kävimme katsomassa planetaarion dokumentin Löytöretki avaruuteen. Elokuva käsitteli maapalloa ja muita linnunradan mahdollisesti asuttavia planeettoja. Elokuvassa puhuttiin paljon oman aurinkokuntamme planeetoista esimerkiksi Venuksesta Marsista ja Jupiterista. Siirryimme myös oman aurinkokuntamme ulkopuolelle etsimään mahdollisesti asuttavia planeettoja.
Elokuva kertoo hyvin ja tarkasti planeetoista ja niiden asuttavuudesta. Elokuva oli hyvin mielenkiintoinen ja herätti useita ajatuksia.
Dokumentti oli hyvin toteutettu ja planetaarion pyöreä Sali toi uutta syvyyttä elokuvaan. Salin penkit olivat erittäin mukavat. Kokonaisuudessaan elokuva oli erittäin hyvä ja sitä oli mukava katsella. (Ruben ja Kauko 8C)

Tällainenko on tulevaisuuden ilmasto? Klima X –näyttely Heurekassa (Paula 7C)

Koulurauhan julistus Ehnroosin koulussa 17.8.2012

Koulurauha on ollut Suomessa 22 vuotta, se julistettiin ensimmäisen kerran Turusta. Me tukioppilaat julistamme sen meidän koulullemme. Koulurauhalla pyritään luomaan turvallinen kouluvuosi ympäri Suomea.

Tänä vuonna kiinnitämme huomiota erityisesti oppilaiden, opettajien ja vanhempien yhteistyöhön, erilaisuuden hyväksymiseen sekä syrjinnän ehkäisyyn. Syrjintä on yleinen ongelma kouluissa. Jos oppilaat ja opettajat kantaisivat vastuuta yhdessä, voisimme vähentää syrjintää ja edistää kouluviihtyvyyttä.

Oppilaiden olisi mukavampaa olla koulussa, jos he itse pyrkisivät unohtamaan ennakkoluulonsa ja hyväksymään toisensa omana itsenään, sillä erilaisuus on hieno asia. Jokainen on samanarvoinen, eikä kukaan ole toista arvokkaampi.

Opettajien on hyvä ottaa jokainen oppilas ja luokka tasa-arvoisesti huomioon, sillä myös opettajien käytös voi aiheuttaa syrjimistä. Olisi tärkeää löytää yhteisymmärrys oppilaiden ja opettajien välille. Myös vanhempien pitäisi keskustella lastensa kanssa koulupäivästä, ja jos oma vanhempi ei kuuntele, asioista voi kertoa muille aikuisille. Muistetaan siis rakkaita opettajiamme ja vanhempiamme arvostaen heidän tärkeää työtään säilyttäen hyvä yhteishenki heidän kanssaan.

Kannetaan vastuuta ja rakennetaan yhdessä kestävä silta tälle lukuvuodelle. Toivottavasti kaikille tulee oikein hauska ja opettavainen kouluvuosi Ehnroosissa.

Lukuvuosi 2012-2013 käynnistyi 14.8.2012 monitoimitalolla

Rehtori Marko Lipponen lausui lukuvuoden avajaissanat.

Luonnontieteiden mittalaitekeräys onnistui hyvin

Ehnroosin koulun CERN-luokkien vanhemmat järjestivät fysiikan ja kemian mittalaitehankintoja varten keräyksen lukuvuoden 2011-2012 aikana. Keräys tuotti 2950 euroa, ja sillä saatiin toukokuussa 2012 hankittua 4 MOLAB-mittalaitepakettia koulun oppilaiden käyttöön. Kussakin MOLAB-paketissa on 7 erilaista mitta-anturia (valaistusvoimakkuus, ääni, lämpötila, jännite, virta, voima ja pH).

Kiitämme suuresti toimintaamme tukeneita yrityksiä:

Mäntsälän Sähkö Oy (CERN-luokkien kummiyritys)

Carlo Gavazzi Oy

Silmäbalanssi Oy

Exilight Oy

Hot Toys Oy

Myrskylän säästöpankki

Havator Group

Heinänen Oy Maanrakennus

SLO Oy

Popin Peltityö Oy

Mäntsälän Osuuspankki

Kiitokset myös aktiivisille vanhemmille!

 Molab-esite

Kulttuurit kohtaavat – oppilasvaihdossa ranskalaisten kanssa

Ehnroosilta osallistui oppilaita jo toista kertaa Etelä-Ranskalaisen koulun kanssa järjestettyyn oppilasvaihtoon. Cours Fénelon –niminen koulu toimii Toulonin kaupungissa. Meiltä mukana oli tänä vuonna kuusi oppilasta: Ciia, Iida ja Tuukka 8C:ltä, Miruna ja Venla 8A:lta sekä Arttu (9C), joka oli mukana jo toista kertaa. Me suomalaiset saavuimme Touloniin lauantaina 6.5., samana päivänä jolloin François Hollande valittiin Ranskan uudeksi presidentiksi. Pääsimme seuraamaan majoittajaperheiden reaktioita vaalitulokseen tuoreeltaan. Suurin osa perheistä taisi olla entisen presidentin, Nicolas Sarcozyn, kannattajia. Viikon ajan tutustuimme ranskalaisten perheiden elämään, ranskalaiseen koulunkäyntiin, Touloniin ja sen lähiympäristöön sekä yhtenä päivänä Marseillen kaupunkiin. Ranskalaisessa koulussa herätti huomiota siellä vallitseva tiukempi kuri kuin mihin me olemme tottuneet. Opettajia ei missään tapauksessa puhutella etunimeltä, vaan aina nimityksillä ”monsieur” tai ”madame”. Toulon ja Marseille ovat kumpikin tärkeitä satamakaupunkeja, siksi tutustuimme Toulonissa mm. merenkulkumuseoon. Toulonissa on myös Ranskan toiseksi tärkein laivastotukikohta. Marseillessa pääsimme kuulemaan ja näkemään Ranskan kansallislaulun, marseljeesin, historiaa sille omistetussa museossa. Kuuntelimme useita eri versioita tuosta laulusta ja pääsimme videoesitysten myötä kokemaan Ranskan vallankumouksen tunnelmia tykinlaukauksineen. Ranskan kieltä pääsimme harjoittelemaan käytännössä vaikkapa ostamalla leipomosta croissantin. Kaikki oppilaat onnistuivat erinomaisesti, ja oli hienoa huomata, miten jo pienelläkin kielitaidolla saa asioita hoidettua. Vain viikkoa meidän paluumme jälkeen ranskalaiset tulivat vuorostaan meille Mäntsälään. Täällä heitä odottivat monet suomalaiset erikoisuudet, kuten sauna tai makkaranpaisto nuotiolla hyttysten syötävänä. Kävimme yhdessä Porvoossa, muuten ranskalaiset liikkuivat lähinnä omana porukkanaan Helsingissä ja Tampereella. Maanantaiaamupäivän he olivat lukiolaisten vieraana, ja lähtöpäivänään he ehtivät vielä Ehnroosillekin pikaiselle käynnille. Kävimme myös yhdessä vierailulla Mäntsälän kirkossa, jota kirkkoherra Mikko Seppälä esitteli meille englanniksi. Kirkosta siirryttiinkin suoraan koulun pihaan, josta bussi vei ranskalaiset lentokentälle. Moni vuodatti eron kyyneleitä uudesta ystävästä erotessaan. Molempien osapuolten yhteinen kokemus oli, että perheissä oli ollut kaikkein mukavinta!


Croissanttien ja suklaaleipien ostaminen ranskaksi onnistui hienosti


Museossa voi kuunnella marseljeesin monena eri versiona


Koulussa seurasimme oppitunteja ja tutustuimme ranskalaisiin oppilaisiin


Piknikillä koulun lähellä olevalla rannalla


Ranskalaiset osallistuivat 8C:n englannin tuntiin


Kirkkoherra Mikko Seppälä esitteli Mäntsälän kirkkoa

7C-luokan keväinen opintoretki tiistaina 29.5.2012

Lähdimme koululta heti aamusta samalla bussilla 7. luokan ilmaisutaidon ryhmän kanssa. Jäimme Helsingissä Vanhaan kaupunkiin kävelymatkan päähän Tekniikan museosta. Tekniikan museossa saimme ensin itsenäisesti tutustua näyttelyyn. Kiertelyn jälkeen lähdimme kiertämään oppaan kanssa Kuninkaankartanonsaarta, jossa museo sijaitsi. Saarella nimittäin sijaitsi Helsingin ensimmäinen vedenpuhdistamo. Tutustuimme entisen vedenpuhdistuslaitoksen toimintaan, sekä pieneen läheiseen vesivoimalaan, joka on yhä toiminnassa. Pienen evästelyn jälkeen Vantaanjoen rannalla lähdimme bussilla kohti keskustaa. Jäätyämme Kaisaniemessä pois kävelimme Kauppatorille ja nousimme siellä lauttaan ja lähdimme kohti Suomenlinnaa. Suomenlinnaan saavuttuamme kävimme Siwassa ostoksilla. Sen jälkeen lähdimme opettajan johdolla kiertelemään Suomenlinnaa. Olisimme käväisseet Suomenlinna kirkossa, mutta se oli valitettavasti kiinni. Saavuimme saaren eteläosaan Kustaanmiekkaan, jossa tervehdimme vanhoja tuttuja ala-asteelta. Kustaanmiekassa oli suuria kukkuloita, pimeitä tunneleita ja korkeita linnan muureja. Joissakin käytävissä oli paljon vettä, ja jotkut johtivat Kuninkaanporttiin, joka muuten oli hieno nähtävyys. Osa porukasta tutustui paluumatkalla perusteellisesti sukellusvene Vesikkoon. Paluumatka tapahtui lautalla Kauppatorille, josta kävelimme rautatieasemalle Mäntsälään menevään junaan. Loppumatka sujui rattoisasti kuvia ottaen, videoita katsellen ja aurinkolaseja sovitellen. Kaikenkaikkiaan upea reissu! Ensi vuonna uudestaan!

PLEIBOI-MUSIKAALI JA OPPILASKONSERTTI EHNROOSILLA VIIMEISEN VIIKON KEVENTÄJINÄ

Ehnroosin koulun 9. luokan musiikin valinnaisryhmän oppilaat esittivät maanantaina 28.5. Pleiboi-musikaalin koko koululle. Musiikin ja ilmaisutaidon ryhmät ovat useana keväänä esittäneet viimeisenä peruskouluvuotena työstämänsä projektin . Tänä keväänä aiheena oli Pleiboi: poika, joka pyörittelee tyttöjä ja osoittautuu perättömien lupausten mieheksi. Sen sijaan luokan uusi poika saavuttaa tyttöjen luottamuksen. Musikaalissa esittäytyivät luokan eri oppilasryhmät ja kukin ryhmä esitti itseään kuvaavan laulun. Huumoriakin oli mukana, kun esim. puussa kiikareilla poikia tupakkapaikalla tiiraillut välituntivalvoja käräytti pojat.

Tällä kertaa musikaalin oli tehnyt kokonaisuudessaan 9. luokan musiikin ryhmä. Oppilaat olivat itse tehneet koko käsikirjoituksen, valinneet laulut ja lopussa oli vielä tyttöjen itse suunnittelema tanssikin. Loppulauluna pojat esittivät Pleiboi-räpin, joka on tehty vanhan 70-luvun Pleiboi-laulun pohjalle. Ryhmässä olivat seuraavat oppilaat: Patrik Ahola, Tommi Puisto, Virve Riissanen, Sofia Valkonen, Marika Seppälä, Kristian Siermala, Ivan Winter, Sahin Colak, Mathias Maijanen, Timo Männistö, Veera Seppänen, Tanja Ängeslevä, Tuuli Tervonen ja Aki Virtanen.

Oli ilo nähdä, miten oppilaat olivat panneet itsensä täysillä mukaan esitykseen: kaikki sekä näyttelivät että joko lauloivat tai soittivat. Valitettavasti tänä keväänä ei ajan puutteen vuoksi ollut iltanäytöstä , jotta kotiväetkin olisivat päässeet nauttimaan työn tuloksista.

Keskiviikkona 30.5. nähtiin ja kuultiin sitten kaikkien musiikin ryhmien, kuoron ja soitinryhmien esityksiä; kevätlukukauden oppituntien tuloksia.  Olipa joukossa pari sooloesitystäkin. Konsertti ja musikaali esitettiin Ehnroosin koulun omassa juhlasalissa. Koska koko koulu ei mahdu saliin yhtaikaa, pidettiin esitykset kahdesti. Tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä sekä esiintyjille että yleisölle. Esiintyjät saavat kokemusta esiintymisestä ja yleisö juhlakasvatusta käyttäytymisestä. Yleisö kannustikin railakkaasti esiintyjiä. Yhteiset tilaisuudet myös lisäävät yhteisöllisyyttä oppilaiden kesken.

Eeva Karhi, Ehnroosin koulun musiikin lehtori

Ehnroosin CERN-luokkien kahvikonsertti 24.4.2012

CERN-luokat järjestivät kahvikonsertin Ehnroosin salissa tiistaina 24.4. Seitsemäsluokkalaisilla oli musiikkiesityksiä, kahdeksasluokkalaiset esittivät itse kirjoittamiaan runoja, aforismeja ja haikuja sekä yhdeksäsluokkalaiset näyttivät kuvia maaliskuisesta Ranskaan ja Cerniin tehdystä matkastaan.

Valmistauduimme konserttiin harjoittelemalla esityksiä ja kantamalla tavaroita koulun saliin. Teimme myös kuvaamataidon töitä, joista otimme kuvia ja näytimme valkokankaalla.

Tunnelmat ennen konserttia olivat jännittävät, mutta oppilaat ottivat esitykset rennosti. Yleisesti konsertti meni hyvin. Toki pientä säätöä tuli ohjelmanumeroiden välissä, muun muassa elektroniikan kanssa. Esitykset olivat onnistuneita.

Konsertti toi vähän vaihtelua tavallisiin koulun tilaisuuksiin järjestämiimme kahvituksiin. Konsertin jälkeen tunnelmat olivat katossa, koska saimme myymiemme pääsylippujen avulla lisää rahaa luokkien kassoihin tulevaa leirikoulua varten.

Teksti: 7C-luokan oppilaat
Kuvat: 7C-luokan oppilaiden piirroksia

Ristiäiset

Kotitalouden 9. luokan valinnaisryhmät viettivät viikolla 16 ristiäisiä. Asiaan oli perehdytty muutamalla aiemmalla kerralla - ensin suunnitellen ristiäisten menun ja sitten esivalmistelun merkeissä. Ristiäiskerralla tehtäväksi jäi ainoastaan tarjottavien esillepano ja koristelu sekä juhlapaikan koristelu.

Mäntsälän seurakunnan nuorisopappi Teemu Saarinen kävi molemmissa ristiäisissä kertomassa kasteeseen liittyvistä asioista, kuten nimenannosta, kummien tehtävistä ja sukunimen päättämisestä. Teemu kävi myös läpi kasteen kulun yhdessä oppilaista valittujen vanhempien ja kummien kanssa.





Kastetilaisuuden jälkeen onnelliset vanhemmat ja iloiset kummit pääsivät muiden juhlavieraiden kanssa nauttimaan moninaisista herkullisista tarjottavista.

Teksti ja kuvat: Mikko Metso

Ehnroosin koulu osallistui PISA-tutkimukseen jo kolmannen kerran

Keskiviikkona 11.4. Ehnroosin koulu osallistui jo kolmannen kerran kansainväliseen PISA-tutkimukseen, PISA eli kansainvälinen oppilasarviointiohjelma toteutetaan kolmen vuoden välein, ja siihen osallistuu maailmanlaajuisesti lähes 70 maata. Suomessa tutkimukseen osallistuu yhteensä noin 9 000 peruskoululaista noin 300 eri koulusta. Tutkimukseen osallistuvat koulut valitaan arvonnalla.

Koulusta osallistui kokeeseen 27 satunnaisesti valittua oppilasta. Monet kokeen tekijöistä jännittivätkin koitosta etukäteen, sillä pitkä kirjallinen koe kuulosti melko uhkaavalta. Kokeessa olikin pitkälti toistasataa sivua kysymyksiä ja tehtäviä suoritettavana vajaassa neljässä tunnissa. Vaikka jokaisella oppilaalla oli täysin erilainen koe, oli tämän vuoden tutkimuksen pääpaino oppilaiden matemaattisella osaamisella. –Koe oli loppujen lopuksi yllättävän helppo, vaikka aluksi se näyttikin aika hankalalta, kommentoi eräs tutkimuksen suorittaneista oppilaista.

Suomen kohdalla tutkimuksen suorittamisesta huolehtii Jyväskylän yliopisto, joka myös suoritti osallistujien arvonnan ja teetti kokeet. Uutena alueena tutkimuksessa oli tänä vuonna tietokonepohjainen ongelmanratkaisu, johon noin puolet varsinaisen kokeen suorittaneista oppilaista osallistuivat. Ottaen tämän osa-alueen huomioon, suuri osa oppilaista vietti lähes koko koulupäivän tutkimuksessa. Tutkimuksella on kuitenkin tärkeä merkitys, sillä osallistujamaat pyrkivät tutkimustulosten perusteella muuttamaan omaa koulutusjärjestelmäänsä tehokkaammaksi ja ottamaan mallia niiltä mailta, jotka ovat menestyneet tutkimuksessa hyvin. Kun pidettiin mielessä se, että osallistujat vaikuttivat omalta osaltaan Suomen koulutuksen tulevaisuuteen, maistui palkkioksi saatu jäätelö entistäkin paremalta.

Ehnroosin koululla kokeen järjestelyistä huolehti pääosin opinto-ohjaaja Maiju Levänen.
– Mielestäni on hienoa, että koulumme sai osallistua tutkimukseen. Koejärjestelyjen tarkkuus ja tiukkuus kuitenkin yllätti hiukan. Toisaalta lukioon jatkaville oppilaille koejärjestelyt antoivat pientä esimakua ylioppilaskirjoituksista. Nyt vain jäämme odottelemaan tuloksia.

Koetila tutkimuksen jälkeen. PISAn periaatteisiin kuuluu kokeen suorittajien henkilöllisyyden säilyttäminen anonyyminä. Tämän vuoksi tila piti tyhjentää kuvaa varten.



Tuloksia joudutaankin odottelemaan jonkin aikaa, sillä koulukohtaiset tulokset tulevat syksyllä 2012, mutta kansainväliset lopputulokset tulevat vasta joulukuussa 2013. Henkilökohtaisia tuloksia ei osallistujille juurikaan jaeta, ellei Jyväskylän yliopistolle ole tehty kirjallista pyyntöä tulosten toimittamisesta.

Suomi on jokaisena vuotena suoritunut erinomaisesti tutkimuksessa. Kaikissa kolmessa testattavassa osa-alueessa – lukutaidossa, matematiikassa sekä luonnontieteissä – Suomi on lähes aina sijoittunut maailman viiden kärkimaan joukkoon, usein ensimmäiseksi. Suomessa PISAa on pidettykin merkittävänä tutkimuksena, jonka avulla on pystytty toteamaan Suomen poikkeuksellisen korkea koulutuksen taso.

Oppilaskyselynkin täyttämisestä oli annettu tarkat ohjeet.


Kuvat ja teksti: Simo Nuuttila

Ehnroosilaiset Cernissä

Ehnroosin ensimmäinen Cern-luokka eli nykyinen 9C teki kauan odotetun leirikoulumatkan Ranskan La Plagneen maaliskuun lopulla. Leirikoulua varten oli kerätty varoja kolmen vuoden ajan ja sitä tuki huomattavalla panoksella myös Cern-luokkien kummiyritys Mäntsälän Sähkö.

Leirikoulun pääkohteena oli Cernin tutkimuskeskus Ranskan ja Sveitsin rajalla. Kilometrien mittainen putki, jossa hiukkasia kiihdytetään lähes valon nopeuteen ja törmäytetään sitten toisiinsa, kulkee maan alla näiden kahden valtion välillä. Pääsimme tutustumaan Cerniin Riitta Rinta-Filppulan johdolla ja tapasimme myös fyysikoita, jotka kertoivat työstään Cernissä.

Muita tutustumiskohteita olivat Annecyn kaupunki, sen linna ja vanha kaupunki sekä siellä sijaitseva kellovalimo. Kuuluisa Paccardin valimo on valmistanut mm. Yhdysvaltain Liberty Bell –kellot ja Pariisin Sacré-Cœurin kirkon kellon. Lähtöpäivänä teimme myös pikaisen kierroksen Genevessä ja näimme sen kuuluisan suihkulähteen sekä YK:n päämajan.

Leirikoulun ohjelmaan kuului myös laskettelua paikallisen hiihdonopettajan johdolla. Ne, jotka eivät lasketelleet, pääsivät ihailemaan alppimaisemia kabiinihisseillä, jotka veivät aina 3250 metrin korkeuteen. Siellä kävimme jääluolassa ja nautimme auringonpaisteesta kahvilan terassilla.

Parhaan käsityksen matkan annista saa 9C:n oppilaiden matkaraporteista, joista seuraavat otteet ovat peräisin:

”Ruoat olivat hyviä, vaikka majoitustilat eivät vastanneet odotuksia ollenkaan. Viikko onnistui kuitenkin mahtavasti, käytävän viemärin hajusta huolimatta, ja kaikilla oli hauskaa. Kaikilla hyvä mieli, majoitustilat olivat todella pienet, mutta alppimaisemat olivat huikeat. Cernissä Atlasta esittelevä mies oli todella hauska ja muutenkin päivän reissu Cerniin oli paljon mukavampi, mitä me oppilaat olimme odottaneet. Annecy oli taas pieni, vanha ja mukava turistikaupunki, jossa hienoa vanhaa kaupunkia oli paljon.”

”Markus Nordberg kertoi meille ATLAS-koeaseman toiminnasta. Kuinka koeasema ottaa kuvia hiukkasien osuessa toisiinsa ja esittelyn 3D-efektien hyödyntämisestä ATLAS-laitteiston esittelyvideossa. Sen jälkeen matkaopas johdatti meidät syömään ja kävelyretkelle tietokonekeskukseen sekä Cernin paloasemalle, jossa suomalainen palomies Toni Jaako kertoi palolaitoksen toiminnasta.”

”Matkan kohokohtia olivat päivä Annecyssä ja Alpeilla lasketteleminen. Annecyssä oli erittäin lämmin ja kaunista torstaina kun olimme siellä ja muutenkin Annecy on olemukseltaan mukava kaupunki kierrellä. Alpeilla lasketteleminen on taas ainutkertainen kokemus, joten on mahtavaa, että pääsimme laskettelemaan.”

”Cernin reissu oli kaikista mielenkiintoisin, siihen jakso keskittyä, koska sitä ymmärsi ja ei ollut vielä silloin rättipoikkiväsynyt.”

”Ei siinä ne negatiiviset asiat enää haitannut, kun oli niin hauskaa. Yleisesti ottaen ihan huippureissu! Lähtisin milloin tahansa uudestaan”