Ehnroosin koulun matematiikan opettaja Pirjo Lounakoski täytti lauantaina 60 vuotta. Hän on ollut opettaja koulussa jo 34 vuotta. Mikä on motivoinut jatkamaan opettajana kaiken tämän ajan?
-Kahta samanlaista oppituntia ei ole, vaikka sisältö onkin sama vuosi toisensa jälkeen. Ennakkoon ei voi aavistaa mitään. Monen vuoden jälkeen olen oppinut nauttimaan vaihtelevuudesta. Motivoivin asia työssäni ovat oppilaat - harvoin opettaja kuitenkaan saa suoran kiitoksen oppilaalta, se pitää vain löytää työstä, ja tehdä työtä sydämestään.
Lounakoski kertoo monipuolisista kokemuksistaan Ehnroosin koulussa.
-Olin vuosia sitten rehtorina ja apulaisrehtorina, mutta olen palannut tavallisen opettajan toimiin, sillä eniten pidän nimenomaan opettamisesta.
- 3. luokalla päätin haluavani matematiikan opettajaksi. Uratoiveeni säilyi, enkä osallistunut koulussa edes ammatinvalintatehtäviin, sillä valintani oli niin selkeä. Ainoa kerta kun epäröin matematiikan opettajaksi ryhtymistä, oli ylioppilaskirjoituksissa, kun eteeni laitettu matematiikan koe oli vaikea. Sain kuitenkin opiskelupaikan yliopistosta, josta valmistuin luonnontieteiden kandidaatiksi.
Matematiikka ei siis koskaan ole tuottanut hankaluuksia?
-Se on aina ollut paras aineeni. Tosin lukion geometrian kurssilla sain eräästä kokeesta 4½.
Millaisia muutoksia olet huomannut alkuvuosiesi aikaisesta opetustyöstä?
-Ryhmäkoot ovat pienentyneet huomattavasti. Muistan, että ensimmäisen opettamani luokan koko oli 42 oppilasta. Kun aloitin opettajana, oppilailla oli vielä kunnioitusta opettajiansa kohtaan, mutta se on muuttunut täysin. Oppilaat saattavat sanoa mitä tahansa opettajalle, mutta silloin on tärkeää, että opettaja ja huoltaja seisovat samalla linjalla asiassa. Rohkeat oppilaat ovat tietyllä tavalla aina olleet läheisempiä.
Lounakoski pohtii oppilaiden muuttunutta suhtautumista koulutukseensa. –Monilla oppilailla on nykyään hälläväliä-asenne. Mistä johtuu, ettei monilla ole ammattitavoitteita tai huolta tulevaisuudesta? Monet oppilaat suunnittelevat tulevaisuuttaan sen pohjalta, kuinka suuren palkan ammatista saa! Lyhytkatseisuus vaikuttaa tuntienkin kulkuun.
Millä mielin jäät ensi keväänä eläkkeelle?
-Mieliala on vähän haikea. Surullisinta on jättää työtoverit ja koulu, jossa olen viettänyt vuosikymmeniä. Voisin jatkaa, mutta elämässä on vielä paljon tekemisen arvoisia asioita.
Oppilaskunnan puheenjohtaja Simo Nuuttila
