CERN-luokan soveltuvuuskoe

CERN-luokalle valitaan vuosittain luonnontieteistä ja kielistä kiinnostuneita oppilaita. Luokka on vakiinnuttanut asemansa Mäntsälän seudulla, minkä vuoksi hakijoita on viime vuosina ollut reilusti enemmän kuin luokalle on voitu ottaa.

Soveltuvuuskokeen järjestäminen on usean opettajan työpanoksen vaativa tehtävä. Suunnittelu on aloitettava jo syyskuun alkupuolella, jotta soveltuvuuskokeesta tiedottaminen, kokeen järjestäminen, tulosten tarkastelu ja tulosten tiedottaminen saadaan vuodenvaihteeseen mennessä pakettiin.

Ennen syyslomaa Ehnroosin nykyiset CERN-luokkalaiset käyvät useilla Mäntsälän alakouluilla kertomassa CERN-luokkien toiminnasta ja vastaamassa CERN-toiminnasta kiinnostuneiden kuudesluokkalaisten kysymyksiin. Tämän jälkeen kuudesluokkalaiset saavat postitse kotiin hakulomakkeet seuraavana syksynä alkavalle CERN-luokalle. Parhaimpana - tai pahimpana - vuotena jopa joka toiselle hyvistä hakijoista jouduttiin tarjoamaan varasijaa.

Syysloman jälkeen usean aineryhmän opettajista koostuva tiimi kokoontuu pohtimaan soveltuvuuskokeen sisältöä. Soveltuvuuskoe koostuu aina neljästä osakokeesta ja haastattelusta. Osakokeiden tehtäviä pohditaan tiimin kesken ryhmissä pitkin syksyä. Tehtävät pyritään muotoilemaan niin, etteivät ne suoraan pohjaudu alakoulun minkään yksittäisen aineen oppimäärään, saati oppikirjasarjaan, vaan niin, että ne olisi mahdollista neuvokkaan kuudesluokkalaisen ratkaista hankkimansa yleistietonsa avulla. Näin luokalle valikoituu taidoiltaan eritasoisia, mutta samoista teemoista kiinnostuneita oppilaita.

Soveltuvuuskokeen sovittaminen koulun arkeen on oma haasteensa. Koe-, haastattelu-, ruokailu ja odotustilat on järjestettävä vapaiksi ja häiriöttömiksi, eväät tilattava, ohjeistettava valvovat opettajat ja heidän sijaiset omille tunneilleen. Hakijoiden selkeä vastaanottaminen ja ohjeistaminen on vastuullinen tehtävä, koska suurelle osalle hakijoista tuo hetki on ensimmäinen kosketus Ehnroosin kouluun ja sopivassa koejännityksessä pitäisi pystyä kuuntelemaan ohjeet mahdollisimman hyvää suoritusta varten.

Kun soveltuvuuskoepäivä on ohi, osakokeiden laatimisesta vastanneet opettajat sopivat pisteityksestä, pohtivat eri ratkaisujen pisteityksiä yhdessä ja päättävät pisteiden skaalaamisesta. Koska mitään tiettyä opiskeltavaa sisältöä ei ole ja kaikki hakijat ovat aiheesta kiinnostuneita, fiksuja oppilaita, eivät osakokeiden tulokset läheskään aina osu siististi koko pistealueelle. Jotta osakokeiden tasainen painotus ja pisteiden erottelevuus taattaisiin, osakokeiden tulokset skaalataan tasaisemmaksi, minkä jälkeen hakijoiden järjestys syntyy pisteiden perusteella.

Karsinnassa valitettavasti kaikki eivät voi tulla valituiksi, vaikka kaikki osakokeissa onnistuisivatkin. Tämä ei tarkoita, etteivätkö valinnassa varasijoille sijoittuneet voisi opiskella yläkoulussa luonnontieteitä ja kieliä. Voivat toki, ja pitääkin opiskella. Heterogeenisemmissa ryhmissä opiskelu vaatii omat tekniikkansa, mutta siinä on myös hyötynsä. Oikealla asenteella, peräänantamattomuudella ja positiivisella asenteella pääsee pitkälle missä tahansa olosuhteissa.

CERN-luokat muiden mukana jäävät joululomalle ja palaavat tammikuussa täydennetyin voimavaroin suorittamaan kevätlukukautensa kunnialla loppuun. Syksyllä 2015 aloittavat CERN-luokkalaiset ja heidän huoltajansa tapaamme ja toivotamme tervetulleiksi uusien 7-luokkalaisten vanhempainillassa tammikuussa 2015.

Saisiko olla raclettea tai röstiä?

Sveitsin ruokakulttuuri

Sveitsiin yhdistetään monia ruokia, kuten juustot.  Perustuu Sveitsin Kantonien omaleimaisiin ruokakulttuureihin, jotka ovat syntyneet satojen vuosien aikana. Sveitsissä suositaan oman maan antimia. Sveitsin ruokaperinteessä on vaikutteita Ranskasta, Saksasta ja Italiasta. Perinneruokia ovat juusto- ja lihafondue, raclette, rösti sekä suklaa erilaisissa muodoissa. Sveitsin suklaat ja juustot ovatkin maailmankuuluja. Ruokakulttuuri vaihtelee alueittain. Valmistimme koulussa sveitsiläisen menuun, johon kuului raclette, fondue, rösti ja makeita leivonnaisia.

Yleistä tietoa fondueista:

Peräisin ranskankielisen Sveitsin ja Savoijin alueelta. Fondue tulee ranskankielestä ja tarkoittaa sulaa. Fondue valmistetaan kattilassa jota lämmitellään sprii-liekillä ja suurustetaan. Aineina joko suklaata tai juustoa riippuen valmistetaanko suklaa vai perusjuusto fondueta.  Fonduen syöntiin liittyy tapoja ja perinteitä esim. jos pudotat leipäpalan fondueen siitä seuraa ryhmän määräämä rangaistus, perinteisesti pitää suudella viereistä toveriaan.

Yleistä tietoa röstistä:

Rösti on perinteinen sveitsiläinen ruoka.  Se oli alun perin suosittu aamupalaruoka maatiloilla. Jotkut pitävät röstiä Sveitsin kansallisuusruokana.

 

Yleistä tietoa racletesta:

Rakletti on ominainen Sveitsin ja Ranskan Sveitsin puoleisten osion ruokalajit. Rakletti on sekä juusto että kyseisestä juustosta valmistettu fondue ruokalaji. Perinteinen raclette on puoli kova sisältä kypsytetty, täysi rasvainen lehmän maidosta tehty juusto. Raclette grillissä valmistuvat makkarat ja kasvikset, jotka nautitaan sulatetun juuston kera.

Fiilikset menusta:

Parasta oli suklaafondue. Fonduen kanssa oli paloiteltuja hedelmiä ja vaahtokarkkeja. Porkkanakakku oli myös hyvää. Patonki oli hyvää, mutta juustofondue, johon patonki kastettiin, ei ollut niin hyvää.

© 9 C:n oppilaat

Ehnroosin tekstiiliryhmät Käsityökeskuksella

Kaikki koulumme tekstiilityön oppilaat kävivät joulun alla tutustumassa Mäntsälän Käsityökeskukseen.

97-vuotias Taito Uusimaa ry edistää ja kehittää suomalaista käsityöperinnettä, kädentaitoja ja yrittäjyyttä. Mäntsälän käsityökeskus aloitti toimintansa vuonna 1981. Kunnan omistamaan Lepolan kiinteistöön muutto tapahtui 1988. Sijainti on kätevästi keskustan ja rautatieaseman puolivälissä. Talo tunnetaan Elisabeth Rehnin lapsuuskotina.

Käsityökeskus keskittyy vahvasti kankaankudontaan. Apua ja neuvoja saa myös ensikertalainen. Kotikutoja voi tilata valmiin loimen ja asiantuntija-apua kankaan rakentamiseen. Myymälästä saa myös erilaisia kudontamateriaaleja ja -välineitä. Käsityökeskuksella järjestetään tapahtumia ja näyttelyitä sekä kädentaitojen kursseja eri aiheista. Kesän alussa panostetaan lasten ja nuorten kudontakursseihin.

Kutomossa on 14 kangaspuut ja toiveet kudottavista kankaista ovat tervetulleita. Tunnelma on leppoisa ja uudet kutojat ja kurssilaiset toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi!

 

Me pääsimme tutustumaan tilojen lisäksi kangaspuissa meneillään oleviin töihin ja näimme paljon vuosien saatossa kursseilla tehtyjä töitä. Pääsimme myös itse taittelemaan rasioita asiantuntevassa ohjauksessa. Toivottavasti tämä mahtava harrastuspaikka saa tulevinakin vuosina jatkaa Mäntsälässä.

Kiitos Käsityökeskuksen väelle!

Heidi Luoto ja n. 130 oppilasta

 

KAAMOKSEN KAATAJAISET 4.12.2014

KAAMOKSEN KAATAJAISET  4.12.2014

Ehnroosin koulu vietti Kaamoksen kaatajaisia Monitoimitalolla 4.12. Halusimme järjestää tilaisuuden, johon kaikki voisivat osallistua. Siinä ei ollut uskonnollista aihetta eikä se ollut mikään juhla. Niinpä päädyimme viettämään tilaisuutta, jossa teemana oli valo näin pimeän vuodenajan keskellä.

Tilaisuus tavallaan alkoi jo ulkona Ehnroosin koulun pihalla, kun ysiluokkalaisten soihtukulkue tuli yläpihalle rummun päristessä. Sieltä tultiin luokittain monikselle.

Aluksi 8-luokan tyttöjen tanssikurssi esitti Moona Tevilinin ohjaamana tanssin. Sen jälkeen juontajat johdattivat meidät avaruuden tähtitaivaiden maailmaan. Orkesteri soitti ensin tutusta Tuiki, tuiki tähtönen –laulusta orkesteriversion.

Seuraavaksi kerrottiin, että englantilainen säveltäjä Gustav Holst on säveltänyt orkesterisävellyksen, jossa on kaikille planeetoille oma osa. Kuulimme Jupiter-osan.

Tässä vaiheessa koulun 25-henkinen kuoro käveli eteen laulaen kansanlaulua Taivas on sininen ja valkoinen ja tähtösiä täynnä. Orkesterin säestäessä kuoro lauloi Leijonakuningas-elokuvasta tutun laulun The Circle of Life, jossa kerrotaan tästä planeetastamme, Maasta.

Europe-yhtyeen aikoinaan esittämän the Final Countdown –laulun kuoro esitti orkesterin kanssa. Tänä vuonna soitinvalikoimassa on myös kaksi trumpettia, joiden soolot kuuluivat erityisen upeina. Tosin säkeistöjen välissä oli myös varsinainen kitarasoolokin. 

Viimeisenä kuultiin Suurlähettiläiden tuttu Maailman laidalla kuoron esittämänä. Sen jälkeen tukarit vetivät yllätysnumerona koko koululle Sutsi satsi –leikin. Yleisökin pääsi osallistumaan  katsomossa.

Tilaisuuden lopussa 9. luokan ilmaisutaidon ryhmä esitti Muuminäytelmän Kuusi. Siinä Hemuli herätti muumiperheen talviuniltaan. Muumit hämmästelivät lunta. He eivät millään ymmärtäneet, miksi kaikki olivat kiukkuisia ja kiireisiä. Kuulemma joku Joulu oli tulossa ja se suuttuu, jos ei ole ruokaa, kuusi ja lahjoja. Yhtäkkiä syttyivät lukuisat jouluvalot salissa. Muumit toivat kuusen ympärille oppilaiden teknisissä töissä tekemät lyhdyt. Loppujen lopuksikaan heille ei selvinnyt, miksi piti touhuta. Onneksi Muumipeikko ei enää pelännyt Joulua, koska mitään kauheaa ei tapahtunutkaan. Kaikki menivät takaisin nukkumaan.

 

Eeva Karhi, musiikin ja ilmaisutaidon opettaja