Luovuutta etsimässä

Vierailimme viime syksynä 9CERN-luokan kanssa CERN-luokkien pääsponsorin Mäntsälän Sähkön vesivoimalaitoksella tutustuen siihen, miten vesivoimalla tuotetaan sähköenergiaa.

Vaikka sähkön tuotantoon liittyvät asiat tulevat opiskeltaviksi vasta yhdeksännen luokan kevätlukukaudella, antoi vierailu oppilaille pohjatietoa siitä, miten generaattori toimii ja mikä on sen merkitys sähkön tuotannossa. Vierailu oli varsin monipuolinen ja oppaamme esitteli laitoksen toiminnan hyvin mielenkiintoisesti.

Kun olemme asioita teoriassa nyt kevätlukukaudella opiskelleet, on osoittautunut, että vierailu Mäntsälän Sähkön voimalaitoksella oli 9CERN-luokan oppilaille hyvä käytännön konkreettinen kokemus. Tunneilla onkin voitu usein keskustella teorian ja käytännön kohtaamisesta ja opettaja on voinut viitata vierailulla nähtyihin asioihin.

Eräällä tunnilla teimme sähköopin käytännön töitä. Vaikka työt on suunniteltu niin, etteivät ne aiheuta vaaraa, on työohjeita kuitenkin noudatettava.  Laitteet voivat mennä rikki vääränlaisesta käytöstä tai työt eivät toimikaan suunnitelmien mukaan. Tunnin aikana eräs oppilas totesi sähköopin perustöitä tehdessämme ja niitä tarkasti ohjeistaessani seuraavaa: ”peruskoulu tappaa kaiken luovuuden”.  Jäin pohtimaan tätä lausahdusta. Onko todella näin? Miten voisin mahdollistaa oppilaille kokemuksen siitä, että heidän luovuutensa saisi kasvaa ja kukkia – edes hetkellisesti – edes silloin tällöin.

Päätin toteuttaa seuraavalla 9CERN-luokan fysiikan tunnilla mahdollisuuden luovuuden kokeilemiseen. En antaisi oppilaille valmista ohjetta, vaan he saisivat itse pohtia miten ratkaisisivat fysiikan aihepiiriin liittyvän ongelman. Mielenkiintoista olisi ollut kehittää jokin sähköoppiin liittyvä työ, mutta päätin ottaa helpon arkielämän aihepiiriin liittyvän tehtävän, jota oppilaiden olisi helppo lähestyä. Aiheena oli miten kynttilän saisi sammutettua parin metrin etäisyydeltä puhaltamatta sitä perinteisellä tavalla. Tähän työhön olisi ollut hyvin helppo ohje fysiikan tai kemian keinoin, mutta nyt ei ollut tarkoitus lähteä seuraamaan valmiin ohjeen neuvoja vaan yrittää pohtia moninaisia ratkaisuja.

Aloitimme työn luovan ongelmanratkaisun menetelmällä eli aivoriihellä. Kaikki ideat ja ehdotukset olisivat hyväksyttyjä ja arvokkaita. Lisäksi kaikkien ryhmäläisten ajatukset kirjattaisiin paperille. Näin myös toimittiin. Oppilaat ehdottivat sammuttamista muun muassa lehtipuhaltimella, matalalla bassoäänellä, ottamalla happi pois, heiluttamalla pahvilevyä, pihdeillä ja teipillä, vesipyssyllä, odottamalla, kauko-ohjattavalla helikopterilla, sylkäisemällä, mittanauhalla, vaahtosammuttimella, aivastamalla,  tuulettimella, hiustenkuivaajalla, kortilla, kepillä, vesisuihkulla, taikatempulla, suihkepullolla tai hakemalla norsu suihkuttamaan vettä päälle. Lisäksi ehdotettiin, että kynttilä sammuisi heittämällä kynttilää puhelimella, vesi-ilmapallolla, märällä rätillä tai heittoveitsellä. Mitä enemmän ideoita olisi tuotettu sitä enemmän niistä saattaisi löytyä toteutuskelpoisia ideoita.

Kun aivoriihityöskentely oli ohi, kukin ryhmä valitsi kirjaamiensa ajatusten joukosta kaksi ideaa, joita lähtisivät suunnittelemaan ja jatkotyöstämään. Ryhmäläiset piirsivät valitsemistaan toteuttamiskelpoisista tavoista sammuttaa kynttilä sarjakuvanomaisen piirroksen ja kirjasivat siihen, mitä välineitä sammuttamiseen tarvitaan.

Opettajana oli ilo katsella ryhmien työskentelyä ja kuunnella heidän villeimpiä ehdotelmiaan. Ihailin oppilaiden kekseliäisyyttä ja nautin katsellessani joidenkin oppilaiden suurta innostuneisuutta heidän esittäessään suunnitelmiaan.

Suunnitelmat on myös testattava käytännössä ja arvioitava niiden toimivuutta. Emme ole vielä kokeillet käytännössä, miten valitut ideat toimivat. Tämä on kuitenkin tarkoitus tehdä toukokuussa heti, kun kokeet on pidetty. Vaikka aionkin lopuksi paljastaa sen ”ohjeeni”, miten tämä työ ”olisi pitänyt” toteuttaa, voin kysyä mistä kaikesta olisinkaan opettajana ja mistä kaikesta oppilaat olisivatkaan jääneet paitsi, jos olisimme tehneet kynttilänsammutustyön ohjetta noudattaen? Keksimisen riemusta ja haasteellisuudesta.

Johanna Kaarre

Matemaattisten aineiden lehtori

Koulutuksella tulevaisuuteen

Nykyisten 8.-luokkalaisten tulevaisuuden koulutusvalintoja pohjustettiin Mäntsälän lukiolla viime viikolla järjestetyssä tilaisuudessa. Paikalle oli saapunut runsaasti sekä huoltajia että oppilaita. Mäntsälän yläkoulujen opinto-ohjaajat kertoivat perusopetuksen ohjauksesta, ja toisen asteen toimijat herättelivät kuulijoita pohtimaan nuorten tulevia koulutus- ja uravalintoja.

Tilaisuuden järjestivät yhdessä Keudan ammattiopiston Mäntsälän koulutusyksiköt, Mäntsälän lukio ja Mäntsälän yläkoulut.

Tilan upeasta koristelusta ja herkullisista tarjottavista vastasivat Keudan opiskelijat Lukkarinpolulta ja Saaren kartanolta.



Opinto-ohjaaja Jukka Maja kertoi urasuunnittelun näkökulmista.

Lukion opiskelijat viihdyttivät osallistujia musiikkiesityksillään.

Taloustiedon mestarit

Nordea ja HYOL ry (Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto) järjestivät keväällä 2015 peruskoulun 9. luokkien oppilaille tarkoitetun Taloustietokilpailun 50. kerran.
Taloustietokilpailun tarkoituksena on lisätä nuorten kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja erityisesti taloudellisiin asioihin.

Ehnroosin koulun kolme parasta olivat

1. Riikka Kokko 9I 40 p.
2. Hanna Tiainen 9I 35 p.
3. Daniel Pensasto 9A 33 p.

Kohteena alppimaa Sveitsi

Kohteena alppimaa Sveitsi

Maaliskuisena kevätaamuna Ehnroosin koulun yläkoulun 9c-luokan oppilaat (CERN-luokka), opettajat Soili Norro ja Tarja Koivunen sekä vanhempien edustaja Henrik Roos odottivat lennon lähtöä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. 

Hetkeä myöhemmin lento kohdemaahan Sveitsiin alkoi.  Muutaman tunnin päästä olimme Zürichin lentokentällä, jossa meitä oli vastassa Sveitsin ystävät Suomessa ry:n toiminnanjohtaja Mia Lanz. Seuraavat viisi päivää Mia toimi matkanjohtajanamme. Mian asiantuntijuus teki retkestä erittäin opettavaisen.  

”Mia-opas oli tosi kiva! Opin tosi paljon, kun hän kertoi Sveitsistä” 9C-luokan oppilas

Retki rahoitettiin CERN- luokkien yhteistyökumppanin Mäntsälän sähkön lahjoittamalla sponsorirahalla sekä luokan keräämällä rahalla. 

Lauantai 21.3. Kellojen maa

Ensimmäinen matkapäivämme kului bisneskaupungissa Zürichissä. Saavuttuamme kaupunkiin oppilaat ihastelivat näyteikkunoiden huippukalliita Rolex-kelloja (hinta jopa 22 000 frangia). Myös autot saivat erityishuomion, mikä ei ollut sinänsä ihme, erosivathan autot melko paljon Suomessa nähdyistä autoista yhdellä maailman kalleimmista ostoskaduista. Varsinainen kohteemme kaupungin ytimessä oli Beyerin kellomuseo, johon tutustuimme paikallisen oppaan johdolla.  Museon jälkeen söimme tuhdin Braatwursti-lounaan jo vuonna 1487 perustetussa Zeughauskeller-ravintolassa.  Ravintola oli sisustettu historiallisesti, ja esimerkiksi seinää koristi legendaarisen sveitsiläisen sankarin Wilhelm Tellin jousipyssy.  Kaupunkikierroksen jälkeen matka jatkui kohti Luzernin kaupunkia, jossa vietimme seuraavat kolme yötä.

Sunnuntai 22.3. Adventure Room

”Adventure room oli reissun paras juttu” 9C-luokan oppilas

Aamupäivän aikana tutustuimme Luzernin kaupunkiin, vierailimme kauniissa jesuiitta-kirkossa, kävelimme Euroopan vanhinta puusiltaa Kapellbrückea pitkin, tutustuimme historialliseen kokoontumispaikkaan viiniaukioon ja katsoimme valloittavan 3D-elokuvan Galapagos-saarten evoluutiosta.  Lounaan jälkeen tutustuimme liikennemuseoon, jossa esiteltiin hienosti muun muassa Euroopan rautateiden historiaa. Päivän hauskin osa oli kuitenkin selvästi illan Adventure Room- seikkailu, jossa oppilaiden ongelmanratkaisutaidot pääsivät todelliseen testaukseen. Seikkailu sisälsi erilaisista mystisiä huoneita, joista tuli selvitä ulos ovien lukkokoodeja avaamalla. Oppilaat loistivat todella hienosti päättely- ja ryhmätyötaidoissaan.   

Maanantai 22.3. Alpit

”Alppien maisemat olivat mahtavat. Sveitsin retkellä opin tuntemaan myös luokkatoverini paremmin” 9C-luokan oppilas

Mitä olisikaan matka Sveitsiin, jos ei pääsisi näkemään Alppeja hieman korkeammalta. Tämän vuoksi matkasimme Engelbergiin. Engelbergin vuoren, Titliksen huipulle(3 238 m) pääsi kätevästi gondolihissillä. Muutamat oppilaat viettivät päivän laskettelemalla, toiset testasivat lumikenkiä tai osallistuivat köysikiipeilyparkin toimintaan. Aurinkoinen sää kruunasi ulkoilun Alppimaisemissa.  Aktiivisen ulkoilun jälkeen söimme maistuvan fondue-illallisen Engelbergin luostarijuustolassa. Matkalla takaisin Luzerniin ihailimme kukkivia alppitähtiä ja maalaismaisemaa. Hotellilla oppilaat viettivät vapaa-aikaa muun muassa biljardia pelaillen.

Tiistai 23.3. Genevejärvi

Lähdimme aamulla Luzernista kohti pääkaupunkia Berniä. Bernissä ohjelmassa oli uiminen Aqua-parkissa. Urheilullinen porukka iloitsi pulikoimisesta kylpylässä.  Söimme lounaan vesipuiston yhteydessä olevan ostoskeskuksen ravintolassa, ja ainakin jälkiruokana tarjottu pannacotta teki kauppansa. Lounaan jälkeen oppilailla oli aikaa ostoksiin. Matka jatkui iltapäivällä etelään kohden Geneveen.  Etelässä oli jo täysi kevät. Genevejärven rannassa Montreuxin kaupungissa ihailimme kevään kukkaloistoa sekä pengerrettyjä viininviljelyalueita. Toki vierailimme myös Sveitsissä tunnetun ja pidetyn marsalkka Mannerheimin muistomerkillä.  Illalla saavuimme Geneven nuorisohotelliin.

Keskiviikko 24.5. Suklaata ja hiukkasfysiikkaa

”Suklaatehdas oli tosi kiva” 9C-luokan oppilas

”CERNissä olisi voinut viettää enemmänkin aikaa” 9C-luokan oppilas

Viimeisenä retkipäivänä heti aamupalan jälkeen lähdimme tutustumaan pieneen Stettlerin suklaatehtaaseen. Tehdas oli idyllinen perheyritys, jossa pääsimme seuraamaan suklaan valmistusta aivan läheltä, ja jopa itse valmistamaan pienen suklaakoristeen. Vierailu oli opettavainen ja hauska. Vierailuun osallistui kanssamme suomalainen suklaamestari. Oppilaat pitivät vierailusta paljon.

Koulun fysiikan tunneilla CERN-luokkalaiset olivat kuulleet jo paljon hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksesta CERNistä. Kohde oli odotettu. Harmiksemme emme päässeet näkemään 27 kilometriä pitkää hadronitörmäytintä.  Toki syynä tähän olivat massiiviset turvatoimet. Tutustuimme tutkimuskeskukseen katselemalla opettavaisen videon. Lisäksi näimme ohjelmointihuoneen, mikä oli varsin vaikuttava. Oli hienoa nähdä, kuinka paneutuneita tutkijat olivat työhönsä ohjelmoinnin parissa.  Vierailimme myös paikallisella palolaitoksella, jossa suomalainen palomies kertoi meille palolaitoksen toiminnasta. CERNin alueeseen liittyy valtavasti riskejä, joihin Suomessa ei tavallisesti jouduta varautumaan, mutta jotka ovat arkipäivää CERNissä. Yksi tällaisista riskeistä on säteilyvaara.

CERN-vierailun jälkeen matkasimme Geneven lentoasemalle ja takaisin Suomeen. Mäntsälään saavuimme noin yhden aikaan yöllä. Retki oli onnistunut ja ikimuistoinen. Nuoret käyttäytyivät erinomaisesti ja tekivät matkasta mahtavan. Kiitokset matkaseurasta oppilaille, Soili Norrolle, Henrik Roosille ja Mia Lanzille. Erityiskiitos vanhemmille, järjestitte mukavan matkan.

Tarja Koivunen

Biologian- ja maantiedon opettaja

Ehnroosin koulu

 

Oppilaat ihastelevat Rolex- kelloja Zurichissä

 

Titliksen maisemaa

Zurichin vanhassa kaupungissa