Ehnroosin CERN-luokkien kahvikonsertti 24.4.2012

CERN-luokat järjestivät kahvikonsertin Ehnroosin salissa tiistaina 24.4. Seitsemäsluokkalaisilla oli musiikkiesityksiä, kahdeksasluokkalaiset esittivät itse kirjoittamiaan runoja, aforismeja ja haikuja sekä yhdeksäsluokkalaiset näyttivät kuvia maaliskuisesta Ranskaan ja Cerniin tehdystä matkastaan.

Valmistauduimme konserttiin harjoittelemalla esityksiä ja kantamalla tavaroita koulun saliin. Teimme myös kuvaamataidon töitä, joista otimme kuvia ja näytimme valkokankaalla.

Tunnelmat ennen konserttia olivat jännittävät, mutta oppilaat ottivat esitykset rennosti. Yleisesti konsertti meni hyvin. Toki pientä säätöä tuli ohjelmanumeroiden välissä, muun muassa elektroniikan kanssa. Esitykset olivat onnistuneita.

Konsertti toi vähän vaihtelua tavallisiin koulun tilaisuuksiin järjestämiimme kahvituksiin. Konsertin jälkeen tunnelmat olivat katossa, koska saimme myymiemme pääsylippujen avulla lisää rahaa luokkien kassoihin tulevaa leirikoulua varten.

Teksti: 7C-luokan oppilaat
Kuvat: 7C-luokan oppilaiden piirroksia

Ristiäiset

Kotitalouden 9. luokan valinnaisryhmät viettivät viikolla 16 ristiäisiä. Asiaan oli perehdytty muutamalla aiemmalla kerralla - ensin suunnitellen ristiäisten menun ja sitten esivalmistelun merkeissä. Ristiäiskerralla tehtäväksi jäi ainoastaan tarjottavien esillepano ja koristelu sekä juhlapaikan koristelu.

Mäntsälän seurakunnan nuorisopappi Teemu Saarinen kävi molemmissa ristiäisissä kertomassa kasteeseen liittyvistä asioista, kuten nimenannosta, kummien tehtävistä ja sukunimen päättämisestä. Teemu kävi myös läpi kasteen kulun yhdessä oppilaista valittujen vanhempien ja kummien kanssa.





Kastetilaisuuden jälkeen onnelliset vanhemmat ja iloiset kummit pääsivät muiden juhlavieraiden kanssa nauttimaan moninaisista herkullisista tarjottavista.

Teksti ja kuvat: Mikko Metso

Ehnroosin koulu osallistui PISA-tutkimukseen jo kolmannen kerran

Keskiviikkona 11.4. Ehnroosin koulu osallistui jo kolmannen kerran kansainväliseen PISA-tutkimukseen, PISA eli kansainvälinen oppilasarviointiohjelma toteutetaan kolmen vuoden välein, ja siihen osallistuu maailmanlaajuisesti lähes 70 maata. Suomessa tutkimukseen osallistuu yhteensä noin 9 000 peruskoululaista noin 300 eri koulusta. Tutkimukseen osallistuvat koulut valitaan arvonnalla.

Koulusta osallistui kokeeseen 27 satunnaisesti valittua oppilasta. Monet kokeen tekijöistä jännittivätkin koitosta etukäteen, sillä pitkä kirjallinen koe kuulosti melko uhkaavalta. Kokeessa olikin pitkälti toistasataa sivua kysymyksiä ja tehtäviä suoritettavana vajaassa neljässä tunnissa. Vaikka jokaisella oppilaalla oli täysin erilainen koe, oli tämän vuoden tutkimuksen pääpaino oppilaiden matemaattisella osaamisella. –Koe oli loppujen lopuksi yllättävän helppo, vaikka aluksi se näyttikin aika hankalalta, kommentoi eräs tutkimuksen suorittaneista oppilaista.

Suomen kohdalla tutkimuksen suorittamisesta huolehtii Jyväskylän yliopisto, joka myös suoritti osallistujien arvonnan ja teetti kokeet. Uutena alueena tutkimuksessa oli tänä vuonna tietokonepohjainen ongelmanratkaisu, johon noin puolet varsinaisen kokeen suorittaneista oppilaista osallistuivat. Ottaen tämän osa-alueen huomioon, suuri osa oppilaista vietti lähes koko koulupäivän tutkimuksessa. Tutkimuksella on kuitenkin tärkeä merkitys, sillä osallistujamaat pyrkivät tutkimustulosten perusteella muuttamaan omaa koulutusjärjestelmäänsä tehokkaammaksi ja ottamaan mallia niiltä mailta, jotka ovat menestyneet tutkimuksessa hyvin. Kun pidettiin mielessä se, että osallistujat vaikuttivat omalta osaltaan Suomen koulutuksen tulevaisuuteen, maistui palkkioksi saatu jäätelö entistäkin paremalta.

Ehnroosin koululla kokeen järjestelyistä huolehti pääosin opinto-ohjaaja Maiju Levänen.
– Mielestäni on hienoa, että koulumme sai osallistua tutkimukseen. Koejärjestelyjen tarkkuus ja tiukkuus kuitenkin yllätti hiukan. Toisaalta lukioon jatkaville oppilaille koejärjestelyt antoivat pientä esimakua ylioppilaskirjoituksista. Nyt vain jäämme odottelemaan tuloksia.

Koetila tutkimuksen jälkeen. PISAn periaatteisiin kuuluu kokeen suorittajien henkilöllisyyden säilyttäminen anonyyminä. Tämän vuoksi tila piti tyhjentää kuvaa varten.



Tuloksia joudutaankin odottelemaan jonkin aikaa, sillä koulukohtaiset tulokset tulevat syksyllä 2012, mutta kansainväliset lopputulokset tulevat vasta joulukuussa 2013. Henkilökohtaisia tuloksia ei osallistujille juurikaan jaeta, ellei Jyväskylän yliopistolle ole tehty kirjallista pyyntöä tulosten toimittamisesta.

Suomi on jokaisena vuotena suoritunut erinomaisesti tutkimuksessa. Kaikissa kolmessa testattavassa osa-alueessa – lukutaidossa, matematiikassa sekä luonnontieteissä – Suomi on lähes aina sijoittunut maailman viiden kärkimaan joukkoon, usein ensimmäiseksi. Suomessa PISAa on pidettykin merkittävänä tutkimuksena, jonka avulla on pystytty toteamaan Suomen poikkeuksellisen korkea koulutuksen taso.

Oppilaskyselynkin täyttämisestä oli annettu tarkat ohjeet.


Kuvat ja teksti: Simo Nuuttila

Ehnroosilaiset Cernissä

Ehnroosin ensimmäinen Cern-luokka eli nykyinen 9C teki kauan odotetun leirikoulumatkan Ranskan La Plagneen maaliskuun lopulla. Leirikoulua varten oli kerätty varoja kolmen vuoden ajan ja sitä tuki huomattavalla panoksella myös Cern-luokkien kummiyritys Mäntsälän Sähkö.

Leirikoulun pääkohteena oli Cernin tutkimuskeskus Ranskan ja Sveitsin rajalla. Kilometrien mittainen putki, jossa hiukkasia kiihdytetään lähes valon nopeuteen ja törmäytetään sitten toisiinsa, kulkee maan alla näiden kahden valtion välillä. Pääsimme tutustumaan Cerniin Riitta Rinta-Filppulan johdolla ja tapasimme myös fyysikoita, jotka kertoivat työstään Cernissä.

Muita tutustumiskohteita olivat Annecyn kaupunki, sen linna ja vanha kaupunki sekä siellä sijaitseva kellovalimo. Kuuluisa Paccardin valimo on valmistanut mm. Yhdysvaltain Liberty Bell –kellot ja Pariisin Sacré-Cœurin kirkon kellon. Lähtöpäivänä teimme myös pikaisen kierroksen Genevessä ja näimme sen kuuluisan suihkulähteen sekä YK:n päämajan.

Leirikoulun ohjelmaan kuului myös laskettelua paikallisen hiihdonopettajan johdolla. Ne, jotka eivät lasketelleet, pääsivät ihailemaan alppimaisemia kabiinihisseillä, jotka veivät aina 3250 metrin korkeuteen. Siellä kävimme jääluolassa ja nautimme auringonpaisteesta kahvilan terassilla.

Parhaan käsityksen matkan annista saa 9C:n oppilaiden matkaraporteista, joista seuraavat otteet ovat peräisin:

”Ruoat olivat hyviä, vaikka majoitustilat eivät vastanneet odotuksia ollenkaan. Viikko onnistui kuitenkin mahtavasti, käytävän viemärin hajusta huolimatta, ja kaikilla oli hauskaa. Kaikilla hyvä mieli, majoitustilat olivat todella pienet, mutta alppimaisemat olivat huikeat. Cernissä Atlasta esittelevä mies oli todella hauska ja muutenkin päivän reissu Cerniin oli paljon mukavampi, mitä me oppilaat olimme odottaneet. Annecy oli taas pieni, vanha ja mukava turistikaupunki, jossa hienoa vanhaa kaupunkia oli paljon.”

”Markus Nordberg kertoi meille ATLAS-koeaseman toiminnasta. Kuinka koeasema ottaa kuvia hiukkasien osuessa toisiinsa ja esittelyn 3D-efektien hyödyntämisestä ATLAS-laitteiston esittelyvideossa. Sen jälkeen matkaopas johdatti meidät syömään ja kävelyretkelle tietokonekeskukseen sekä Cernin paloasemalle, jossa suomalainen palomies Toni Jaako kertoi palolaitoksen toiminnasta.”

”Matkan kohokohtia olivat päivä Annecyssä ja Alpeilla lasketteleminen. Annecyssä oli erittäin lämmin ja kaunista torstaina kun olimme siellä ja muutenkin Annecy on olemukseltaan mukava kaupunki kierrellä. Alpeilla lasketteleminen on taas ainutkertainen kokemus, joten on mahtavaa, että pääsimme laskettelemaan.”

”Cernin reissu oli kaikista mielenkiintoisin, siihen jakso keskittyä, koska sitä ymmärsi ja ei ollut vielä silloin rättipoikkiväsynyt.”

”Ei siinä ne negatiiviset asiat enää haitannut, kun oli niin hauskaa. Yleisesti ottaen ihan huippureissu! Lähtisin milloin tahansa uudestaan”

Cern-luokka Sveitsissä ja Ranskassa

Ehnroosin koulun Cern-luokka vietti viikon mittaisen luokkaretken alppiympäristössä. Matkan pääkohteena oli Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitseva CERN eli eurooppalainen ydinfysiikan tutkimuslaitos. Matka oli luonnontiedepainotteisen luokan kolmen vuoden opiskelujakson kohokohta.

Varoja matkaa varten luokka keräsi työskentelemällä yrityksissä lyhyitä ajanjaksoja, kahvituksilla, myyjäisillä ja erilaisilla tempauksilla. Suuren avun rahoitukseen toivat myös paikallisten yritysten antamat tuet.

Sunnuntaiaamuna matkalaiset joutuivat heräämään aamulla aikaisin, sillä lento Geneveen lähti Helsinki-Vantaalta jo kahdeksan aikaan aamulla. Väsymyksestä huolimatta tunnelma oli odottava ja jännittynyt pitkän matkapäivän aikana.

Jo seuraavana päivänä oli luvassa monen mielestä yksi matkan odotetuimmista asioista, laskettelu Alpeilla. Suurin osa oppilaista ja mukana olleista aikuisista viettivätkin pitkiä päiviä rinteillä.
-Laskettelu oli mahtavaa, ja Alpeilla oli ihanat maisemat, luokan oppilas Nea Koivunen kuvailee laskettelukokemuksiaan.

Alppien huikeat maisemat saivat matkalaiset haukkomaan henkeään.






Päivä tieteen ja teknologian eturintamalla

Jälleen aikaisen herätyksen saattelemana luokka matkasi Ranskan Alpeilla sijaitsevasta La Plagne -leirikeskuksesta muutaman tunnin matkan päässä sijaitsevaan Geneveen. Matkan kohteena oli tutustuminen CERNiin, jonka mukaan luokkakin on nimetty.

Ensimmäinen asia, joka yllätti monet oppilaat, oli laitoksen vanhanaikaisilta näyttävät tilat. Monilla oli mielessään visio hienoista ja moderneista toimisto- ja julkitiloista. Päivän ensimmäisen luennon pitänyt Markus Nordberg kuitenkin vakuutti, että CERNin kaltaisella tieteen ja teknologian eturintamalla kulkevalla tutkimuslaitoksella ei ole tarvetta koreilla hienolla ulkoasulla.

Nordbergin sanat auttoivat oppilaita – kuten myös aikuisia – ymmärtämään miten CERNissä tehty tutkimustyö vaikuttaa käytännönläheisesti arkipäivänkin asioihin, kuten teknologiakehitykseen.

Laitokseen tutustuminen ei ollut ainoastaan ainutlaatuinen tilaisuus luokalle, mutta tilanne oli myös uusi CERNin väelle. Vaikka laitoksella on vieraillut jo tuhansia lukio- ja yliopisto-opiskelijoita, oli Ehnroosin Cern-luokka ensimmäinen peruskouluasteen ryhmä, joka on tutkimuslaitoksella vieraillut. Luokalle matematiikkaa opettava Pirjo Lounakoski oli tyytyväinen vierailuun. “Esittely oli mielestäni yläasteikäisille sopivaa. Monet kuitenkin pettyivät hiukan, kun eivät päässeet näkemään hienoja laitteita lähempää.”

Loppujen lopuksi matkaa pidettiin onnistuneena muutamista pienistä majoitusepäkohdista huolimatta. Esimerkiksi jaetut WC- ja suihkutilat aiheuttivat nimittäin ajoittain käytännön ongelmia. Suurin osa oppilaista oli myös halukkaita kokeilemaan ranskan taitoaan, jota on yläkouluaikana opiskeltu. Ainakin perustervehdykset tuntuivat kaikilta, niin nuorilta kuin vanhemmiltakin sujuvan hyvin.

Luokka kokoontui CERNin Globe- näyttelyn ulkopuolelle ryhmäkuvaan.

Teksti ja kuvat: Simo Nuuttila (9C)