keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Ehnroosin koulun 7. CERN-luokan vierailu kemian laitokselle

Me 7C-luokan oppilaat lähdimme Ehnroosin koululta keskiviikkona 28.3. kello 8.37. kummiyrityksemme Mäntsälän Sähkön sponsoroimalla bussilla. Matka Helsingin yliopiston kemian laitokselle sujui mukavasti; kaikki tekivät omia juttujaan, kuten pelailivat puhelimella ja juttelivat. Tulimme kampukselle kello 9.15 ja odotukset olivat korkealla.

Kun saavuimme kemian laitokselle, menimme kemianluokka Gadoliniin tekemään kokeita. Ensimmäisessä kokeessa tutkimme kumpi painaa enemmän, helium vai ilma. Saimme selville, että helium on kevyempää. Toisessa kokeessa tutkimme kuinka paljon heliumilla täytetty ilmapallo kannattelee riisiä. Tulos voi olla yhdestä riisinjyvästä kiinni. Meidän heliumpallomme kesti 7,31 gramman painoisen riisipussin painon. Selvitimme myös, että 40 kilon painoisen ihmisen kannattelemiseen ilmassa tarvitaan 5472 heliumpalloa. Videon avulla selvitimme, että omakotitalon kannattelemiseen ilmassa tarvitaan 200 000 heliumpalloa.
Kolmannessa kokeessa tutkimme vaahtokarkkien reaktioita ruiskussa. Vaahtokarkkia venyteltiin ruiskussa ja vertailtiin toiseen vaahtokarkkiin. Sen jälkeen tutkimme simulaattorin avulla painetta ja tilavuutta. Mietimme saako pieneen ilmapalloon lisättyä ilmaa puhaltamatta siihen. Saimme selville, että saa. Pallon saa suurenemaan laittamalla pallon ruiskuun ja vetämällä mäntää poispäin pallosta. Neljännessä kokeessa yritettiin suurentaa ja pienentää veden tilavuutta ruiskussa. Se ei onnistunut, koska veden tilavuutta ei voi muuttaa, sillä se on nestettä.
Viimeisessä kokeessa kokeilimme ajaa kauko-ohjaimella autoa, jonka polttoaineena oli vetyä. Mittasimme myös ajoaikaa, mutta valitettavasti kaikkien autot eivät toimineet kunnolla. Kokeiden jälkeen menimme molekyylimallinnukseen. Siellä teimme itse vesimolekyylejä, joiden kokoa ja väriä saimme muutettua. Mietimme veden ominaisuuksia videon avulla ja saimme tietää enemmän pintajännityksestä. Laskimme myös vesimolekyylien värähtelyä. Mallinsimme myös viivojen avulla pintajännitystä.




Tiesitkö?
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kampus

Kumpulan kampus koostuu fysiikan, geotieteiden ja maantieteen , kemian, matematiikan ja tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen laitoksista. Kumpulan kampuksen yhteydessä on myös Ilmatieteen laitos.

Opiskelu on paljolti itsenäistä. Kaikkien opiskelijoiden täytyy tehdä pro gradu tutkielma. Kampus koostuu muun muassa auditorioista eli luentosaleista, joista kuuluisin on nimeltään Lars Ahlfors. Fysiikan laitoksen vieressä tiedekirjasto, josta voi etsiä lisätietoja opiskeluun. Informointi tapahtuu esimerkiksi monien ilmoitustaulujen kautta, joissa ilmoitetaan uusista tutkimuksista. Kampuksen väritys on sini-valko-harmaa. Lähellä sijaitsee Kumpulaan liikuntakeskus, jossa voi vaikkapa harrastaa seinäkiipeilyä. Lähistöllä sijaitsee opiskelija-asuntoja ja bussiyhteydet ovat erittäin hyvät.

Kemian laitos

Chemicumissa eli kemian laitoksella on iso, avara aula ja rakennuksessa on kolme kerrosta. Chemicumissa sijaitsee ruokala Uni Cafe. Kemianluokka Gadolin on koululaislaboratorio Chemicumissa. Gadolin on nimetty turkulaisen fyysikon, kemistin ja mineralogi Johan Gadolinin mukaan (1760-1852).

Fysiikan laitos

Physicumin eli fysiikan laitos on yksi suurimmista laitoksista Helsingissä ja alansa suurin Suomessa.

Matematiikan laitos

Matematiikan laitos Exactum juontaa nimensä latinankielisestä sanasta joka tarkoittaa täsmällisyyttä.

Teksti: Ehnroosin koulun 7C-luokan oppilaat
Kuvat: Katri Leinonen

Retki Helsinkiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon ja Sealifeen

(Veera Heinonen, Roosa Palmgren, Mira Hannila, Eerik Brusila, Tuukka Tervo, Kalle Lankola ja Jani Riihinen 8C, bi-ge opettaja Tarja Koivunen)

Suomen rantaviivaa huuhtova Itämeri on pieni ja matala murtovesiallas. Murtoveden vuoksi Itämeren eliömaailma on ainutlaatuinen, sillä suolaisen ja makean veden eliöt elävät yhdessä muodostaen mielenkiintoisen ja tärkeän ekosysteemin. Tästä syystä onkin huolestuttavaa, että Itämeri on eräs maailman saastuneimmista meristä. Itämeren pahimpana ongelmana pidetään rehevöitymistä. Rehevöitymistä aiheuttavat ihmisen mereen laskemat typpi- ja fosforiravinteet, jotka päätyvät mereen esimerkiksi jäteveden mukana. Koska Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, on kuormitus pinta-alaltaan pieneen mereen varsin suuri. Erityisesti Pietarin seudun valuma-alueelta päätyy Itämereen paljon ravinteita ja vasta viime vuosina alueen jätevedenpuhdistus on kehittynyt parempaa suuntaa, kiitos muun muassa Suomen antamalle avustusrahalle. Kotimaassamme jätevedenkäsittely on itänaapuriin verrattuna laadultaan onneksi hyvää. Suomen suurimpana jätevedenpuhdistamona toimii Viikinmäen puhdistamo, jossa puhdistetaan noin 800 000 suomalaisen jätevesi.

Ehnroosin koulun innokkaat 8C-luokkalaiset tutustuivat Viikinmäen puhdistamon toimintaan Vesi-teemakurssin puitteissa. Tämän jälkeen retki jatkui Sealifeen, jossa näimme Itämeren mielenkiintoisia kalalajeja. Ohessa oppilaat kertovat retken kulusta.

Lähdimme keskiviikkona 28.3 kello 8.40 maantiedon opettajamme Tarja Koivusen kanssa Ehnroosin koulun pihalta kohti Viikinmäkeä. Kun kaarsimme pihaan, näimme ison tiilirakennuksen. Astuimme aulaan, joka oli valoisa ja modernisti sisustettu.

Kun oppaamme saapui, menimme halliin, johon oli varastoitu kulkuvälineitä ja pieniä koneita. Siinä oppaamme kertoi, ettei ylimääräisiin asioihin saanut koskea ja, että kädet täytyy pestä hyvin huolellisesti vierailun jälkeen. Lähdimme kulkemaan tunnelia pitkin maan alle, jossa olivat puhdistuskoneet. Ensin ohitimme koneen, joka puhdisti kaiken kiinteän aineen. Näimme tavaroita, joita seulassa oli tullut vastaan, kuten tekohampaita ja kännyköitä. Sen jälkeen kuljimme kahdeksan altaan poikki, joissa kiinteitä aineita muodostui lietteeksi altaiden pohjalle. Tämän jälkeen seurasi kemiallinen puhdistus. Lopuksi biologisessa puhdistuksessa typpi poistettiin bakteerien avulla ilmaan. Typpisuodattimina toimivat styroksipallot, joiden pintaan oli istutettu bakteereja. Lopulta näimme pienen syvän altaan, jossa puhdistettua vettä virtasi tunnelin kautta Itämereen. Tämän jälkeen poistuimme maan alta takaisin halliin, jossa pesimme kätemme ja kiitimme opastamme. Tämän jälkeen matka jatkoi Sealifeen.

Kun pääsimme sisälle Sealifeen oppaamme tuli kertomaan ohjeita ja vei meidät Itämeri-altaalle. Altaassa oli paljon kutuasuisia lahnoja, silakoita sekä muita Itämeren kaloja. Sitten oppaamme vei meidät Sealifen vedenpuhdistamo-osastolle. Retkellä mielenkiintoisinta oli kävellä altaan läpi lasitunnelissa ja nähdä hohtavia meduusoja. Tämän jälkeen palasimme koululle. Opimme retkellä muun muassa silakan ja sillin eron sekä Sealifen vedenpuhdistamon toimintaperiaatteen. Retki oli mielestämme mielenkiintoinen, koska pääsimme tutustumaan Sealifessa takahuoneeseen, johon eivät yleensä koululaiset pääse.


tiistai 27. maaliskuuta 2012

Ehnroosilaiset jatkoon Nou Hätä -paikalliskisoista

Nou Hätä! on yläluokkien pelastustaitokampanja 8.-luokkalaisille. Siihen kuuluu turvallisuusopetusta, minkä jälkeen oppilaat kilpailevat kolmen hengen joukkueissa oman koulunsa mestaruudesta kirjallisin tehtävin. Tämän jälkeen koulun kolme parasta joukkuetta kilpailevat muiden saman kunnan yläkoulujen kesken pelastuslaitoksella ja kilpailun voittajat pääsevät osallistumaan aluekilpailuihin, jotka pidetään huhtikuussa. Ehnroosin koulun joukkue Sara Boeck, Julia Kuisma ja Henri Kontkin voittivat Mäntsälän mestaruuden ja harjoittelevat parasta aikaa aluekilpailuja varten.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Globen uupuneita nuorille

Tiistaina 13.3. vieraili Ehnroosin koulussa näyttelijöitä muun muassa Kansallisteatterista. He esittivät näytelmän Globen uupuneet, joka käsitteli ilmastonmuutosta. Näytelmä oli jaettu kolmeen osaan, näytelmiin näytelmän sisällä. Henkilöhahmot pohtivat, miten nuorille voisi kertoa ilmastonmuutoksesta teatterin keinoin. Olisi valittava kahden näytelmän, Ihmisvihaajan tai Titanicin, väliltä. Lopulta päädytään kompromissiin, Globen uupuneisiin. Niinpä näytelmän pääajatukseksi nousee se, että samoin kuin henkilöhahmot luopuvat omista ideoistaan, ihmisten tulisi luopua jostain itselleen tärkeästä. Maapallo tuhoutuu, jos ihmiset pitävät itsepintaisesti kiinni omista näkökohdistaan.

Näytelmän kehittely oli aloitettu pari vuotta sitten lähes tyhjästä. Näyttelijät olivat haastatelleet ympäristötrillereitä kirjoittanutta Risto Isomäkeä. Seuraavassa vaiheessa dramaturgi oli koonnut syntyneet ajatukset näytelmän muotoon. Lopullinen teksti oli syntynyt improvisoimalla. Viimein ilmastoaiheinen näytelmä oli ollut valmis koulukiertueelle, jossa vastaanotto on ollut pitkälti positiivista.

Näytelmän aihe on peräisin Nipaa esittävältä Juha Lehtoselta. Hän kertoi kokeneensa yläasteella ekologisen herätyksen. Valmistuttuaan näyttelijäksi hän päätti yhdistää tärkeäksi katsomansa aiheen omaan työhönsä. Syntyi ajatus Globen uupuneista. Tracya näyttelevä Nora Raikamo mainitsi lähteneensä esitykseen mukaan, koska hän haluaa jättää lapsilleen sellaisen raikkaan hengitysilman, mistä on itsekin saanut nauttia. Esittäessään Globen uupuneita koululaisille näyttelijät ovat pyrkineet siihen, että nuoret alkaisivat ajatella tulevaisuuttaan ilmastonmuutoksenkin kannalta.

Oppilaiden palautteen mukaan näytelmän seuraaminen vaatii keskittymistä. Paikoitellen juoni saattaa jäädä epäselväksi, mutta mukana on useita hauskoja ja kiinnostavia kohtia. Aiheensa puolesta esitys sopii nuorille. Vaikka kaikkea ei välttämättä ymmärtäisi, ajateltavaa siitä ainakin saa.

Ehnroosin koulu, 9D


Superpallo ja vetyraketin tuunausta

Pieni, mutta sitäkin innokkaampi joukko, kokoontui tämän vuoden ensimmäiseen luonnontiedekerhokertaan torstaina 15.3. Kerhon aluksi tehtiin Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolinin ohjetta noudattaen superpallo natriumsilikaatista ja etanolista. Ohjeessa annettiin ymmärtää, että seoksen voisi värjätä elintarvikevärillä. Lopputuloksena oli kuitenkin hauras ja mureneva möykky, eikä suinkaan mikään superpallo. Tosin yksittäisillä palasilla oli superpallolle tyypillisiä ominaisuuksia, mutta palaset hajosivat lisää, kun niitä yritti pompotella. Toinen yritys ilman elintarvikeväriä tuotti jo paremman tuloksen. Kolmas kerta toden sanoo, niinhän se menee. Annoskoko tuplattiin ja tuotteelle suoritettiin lämpökäsittelyä (ensin kuumalla vedellä huuhtelua ja sitten kylmällä useita kertoja toistaen), ja johan oli superpallo syntynyt! Muodoltaankin aivan pallo.

Kerhossa valmistettiin myös muovia maidosta. Työ oli tekijöiden mukaan pahanhajuinen eikä lopputuloskaan oikein innostanut. Yhdestä maitolitrasta ja 50 millilitrasta pöytäetikkaa syntynyt kaseiini-muovin määrä oli tekijöille yllätys. Siitä olisi toki saanut vaikka muutaman napin tehtyä. Tähän työhön ei jatkokehittelyintoa tällä kertaa kuitenkaan ollut. Sääli, sillä lähtöaineet olisivat olleet hyvin ympäristöystävällisiä.

Kerhokerran loppuhuipennuksena tuunattiin kahden litran kivennäisvesipullo Apollo 13-raketiksi hienoin siivekkein. Raketti täytettiin vedyllä ja ensilennon pituus oli noin 5 metriä! Tähän oli hyvä lopettaa. Seuraavalla kerralla (22.3.) kerhossa tutkitaan kananmunaa. Tervetuloa mukaan!


Ehnroosin koulu sai kunniamaininnan vuoden 2011 LUMA-koulu mittelöissä

Ehnroosin koulu sai kunniamaininnan esimerkillisestä toiminnasta LUMA-aineiden eli luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetuksessa ja esille nostamisessa koulun arjessa. Palkinnon myöntää kansallinen LUMA-keskus.
http://www.luma.fi/artikkelit/1085