Ehnroosin kasit taidetestaajina: Kalevalanmaa

Keskiviikkona 22.11.2017 Ehnroosin koulun kahdeksasluokkalaiset taidetestaajat saivat mahdollisuuden lähteä katsomaan Oopperatalolle balettia nimeltään Kalevalanmaa.  

Kalevalanmaa-baletti kertoo Suomen historiasta ja suomalaisista. Baletti koostui katkelmista, joita olivat esimerkiksi: Lönnrot ja Kalevala, Sisällissota, Talvi- ja jatkosota, Kekkonen ja Urheilun suuret nimet. 

Kalevalanmaa-baletin koreografian on suunnitellut tanskalainen Kenneth Greve, joka on opiskellut balettia Tanskan kuninkaallisen teatterin balettikoulussa ja Yhdysvalloissa School of American Ballet -koulussa.  

     
Lavastuksesta, valaistuksesta ja projisoinnista vastasi Mikki Kunttu, joka on suunnitellut valaistuksen ja visualisoinnin lukuisiin tanssiteoksiin, esimerkiksi Jorma Uotisen teoksiin. Hänen valaistuksiaan on nähty myös mm. Apocalyptican ja Paula Koivuniemen konserteissa.  

     
Puvustuksesta vastasi Erika Turunen, joka on luonut teatteri-, tanssi- ja oopperapuvustuksia vuodesta 1990. Hän tekee säännöllistä yhteistyötä Tero Saarisen, Jorma Uotisen ja Susanna Leinosen kanssa. Hänen viimeaikaisia puvustuksia kansallisbaletissa ovat mm. Lumikuningatar, Kaunotar ja Hirviö sekä Cantus Arcticus- oopperassa.   

      
Baletissa kuului monia suomalaisille tuttuja lauluja, kuten Satumaa, Maamme-laulu, Säkkijärven-polkka. Baletin loppupuolella tanssijat, kuorolaulajat sekä orkesteri saapui kiittämään yleisöä lavalle Sandstormin soidessa. 

      
Mielestämme baletti oli hyvä kokemus ja mielenkiintoinen. Baletti oli hauska, monipuolinen ja kaikin puolin hyvä kokonaisuus, ja siitä huomasi, että sitä oltiin suunniteltu kauan ja tarkasti. 

Emma ja Siiri 8B

Ehnroosin kasit taidetestaajina Tampereella

Valtakunnallinen Taidetestaajat-hanke kuljetti 8.11. kaikki Ehnroosin kahdeksasluokkalaiset Tampere-talolle kuuntelemaan Tampere Filharmonian Suomi 100 -konserttia. Konsertissa kuulimme suomalaisia klassisen musiikin teoksia. Olipa konserttia varten tehty myös uutta musiikkia: kolme säveltäjäopiskelijaa oli säveltänyt taidetestaajien Instagram-kuvista inspiraatiota ammentaen lyhyitä teoksia. Taidetestaajat pääsivät myös vaikuttamaan, mikä Sibeliuksen sävellys konsertissa soitettiin viimeisenä. Ylivoimaiseksi suosikiksi nousi Finlandia.

Konsertin jälkeen kuulimme kapellimestarin, soittajan ja säveltäjän vastauksia taidetestaajien ennakkoon lähettämiin kysymyksiin. Lisäksi halukkaat pääsivät kokeilemaan vaskipuhaltimia. Moni sai todeta, ettei puhaltimen soittaminen olekaan niin helppoa kuin voisi kuvitella.

Täältä pääset kurkkaamaan, mitä mieltä taidetestaajat ovat Suomi 100 -konsertista olleet.

Mikä ihmeen Taidetestaajat?

Taidetestaajat on Suomen historian suurin nuorten kulttuurihanke, joka vie kaikki Suomenkahdeksasluokkalaiset kahdelle taidelaitosvierailulle kolmena peräkkäisenä vuonna.Toinen vierailuista tehdään nuoren omaan maakuntaan ja toinen pääkaupunkiseudulle kansalliseen kohteeseen. Pääkaupunkiseudun nuorten valtakunnalliset vierailut suuntautuvat Uudenmaan ulkopuolelle.

Kahdeksasluokkalaisia ja heidän opettajiaan on vuosittain noin 60 000, joten kolmessa vuodessa hanke tavoittaa lähes 200 000 ihmistä. Taidetestaajista syntyy nuorille ikäryhmää yhdistävä sukupolvikokemus.

Hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska Kulturfonden. Hanke maksaa luokkien kahden vierailun matkat ja pääsyliput.

Taidetestaajissa mukana olevat taidelaitokset on valittu huolella ja ne ovat räätälöineet esityksensä ja muun ohjelmansa juuri nuorille sopiviksi. Taidetestaajien tavoitteena on madaltaa nuorten kynnystä lähteä taiteen pariin ja tarjota heille aivan uudenlaisia kokemuksia.

Taidetestaajiin osallistuminen tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokea ja arvioida taidetta. Avuksi tähän on tehty mm. netissä käytettävä arviointisovellus. Nuorten antamista arvioista luodaan erilaisia visuaalisia tilastoja, jotka avautuivat suurelle yleisölle lokakuusta 2017 alkaen hankkeen nettisivuilla www.taidetestaajat.fi.

Lukuvuodeksi 2017–2018 Taidetestaajiin ilmoittautui yli 99 prosenttia Suomen kouluista. Hankkeessa on mukana kouluja kaikista kunnista, joten nuoret pääsevät matkalle kotikuntansa sijainnista ja etäisyyksistä riippumatta.

Retki Vantaalle ja Helsinkiin

Kävimme 15. päivä marraskuuta retkellä pääkaupunkiseudulla: Helsingissä saksalaisessa ravintolassa sekä Vantaalla Fazerin vierailukeskuksella.

Ravintola Zinnkeller

Kävimme viidestoista päivä marraskuuta Suomen ainoassa virallisessa saksalaisessa ravintolassa. Saimme vastauksia kysymyksiimme ravintolaan, ruokaan ja Saksaan liittyen, joita keksimme ennen retkeä, mutta myös paikan päällä. Sitten pääsimme herkuttelemaan tilaamillamme ruoilla.

Ruoka oli maukasta ja palvelu oli nopeaa. Alkuruoaksi oli salaattia, joka maistui ihan hyvältä, ehkä oli hieman liikaa oliiviöljyä. Pääruoaksi söimme haluamamme mukaan flammkuchenia tai wienerschnitzeliä. Jälkiruoaksi oli apfelstrudelia ja kahvia. Kokonaisuudessa kaikki oli hyvää ja annamme arvosanaksi 4.5/5.

Ravintola oli tyylikäs ja siellä oli helppo liikkua, myös asiakaspalvelu oli hyvää ja jos mahdollista niin tulemme varmasti käymään uudelleen, sillä meillä oli kotoisa tunnelma koko vierailun ajan.

FAZER

Fazerille tultaessa bussissa oli todella hyvä ja rento tunnelma. Olimme innoissamme, kun pääsimme käymään Fazerilla. Emme olleet ennen ikinä käyneet Fazerin uudessa vierailukeskuksessa.

Sisälle mentäessä edessä oli aula, jonne jätimme ylimääräiset tavarat. Siellä oli jättimäinen pupu, joka oli tehty Fazerin pääsiäisherkun, Mignon-munan kuorista. Pupussa oli melkein 10 000 kananmunan kuorta.

 

Kierros alkoi alla olevasta kuvasta. Siinä näkyy pieni trooppinen metsä. Siellä kasvoi muun muassa kahvipuita ja chiliä, jotka ovat raaka-aineita, joita tuodaan lämpimistä maista.

Seuraavaksi matkamme kävi tarkastelemaan tietoa Fazerin perustajasta Karl Fazerista, hänen perheestään ja ystävistään. Tämän jälkeen saimme ehdottaa tuoteparannuksia tai uusia tuotteita lapuilla, jotka kiinnitettiin toivepuuhun

Nämä kuvat ovat sisäaulasta. Siellä katsoimme myös lyhyen dokumentti videon Fazerista ja tutustuimme suklaataloihin ja 3D-tulostimeen, jonka avulla suklaasta pystyy tehdä hienoja taideteoksia. Näistä esimerkkejä on Eiffel-torni tai lumihiutale.

Keskellä aulaa on iso niin sanotusti hyllykkö, jossa on Fazerin tekemiä klassikkoherkkuja.

Tämän jälkeen tutustuimme tehtaaseen näköputkien ja virtuaalilasien kautta. Niistä näki monissa muodoissa tehtaaseen. Toiseksi viimeisessä kohdassa pääsimme syömään Fazerin herkkuja: suklaata, toisen kerransuklaata sekä tietysti muita herkkuja.

Ennen lähtöämme kävimme vielä vierailukeskuksen kaupassa ostamassa tuliaisia kavereillemme ja koteihimme. Vierailu oli todella hyvin onnistunut.