Herätys oli aikainen, sillä koululla piti olla 6.50 ja bussi lähtisi tasan klo 7.00. 9C ja 8C kokoontuivat koulun yläpihalle. Ennen bussiin menoa otettiin eväät, ja otettiin paikkamme bussissa, matka alkoi. Oli vielä pimeää ja joitakin saattoi väsyttää mutta kaikki olivat innoissaan. 2 tunnin ajomatkan jälkeen pysähdyttiin Forssassa, S-marketilla jaloittelemassa ja ostamassa jotain syötävää. Sitten matka jatkui vielä 2 tuntia, matkalla katsottiin vähän elokuvaa Nemoa etsimässä englanniksi. Ennen ydinvoimalaa lounastimme Vuojoen kartanolla. (Andrej ja Bogdan 8C)
Ruokailu Vuojoen kartanossa
Ruokailu
Kun kaarsimme pihatielle, kaikki ihailivat tätä komeaa rakennusta. Sisäpuolella meitä odotti kauniisti aseteltu pöytä. Alkupalan kävimme noutamassa seisovasta pöydästä, jossa oli monenlaista eri salaattia, kalaa sekä leipää ja myös erilaisia levitteitä leivän päälle. Kun olimme syöneet alkupalan, lautaset tultiin noutamaan pöydästä. Tämän herkuttelun jälkeen kävimme hakemassa pääruuan, johon kuului keitettyjä vihanneksia, perunamuusia, pippurihärkää ja kampela fileitä sekä siihen kuuluva kastike. Ja taas lautaset korjattiin pois syötyämme tämän herkullisen pääruuan. Jälkiruuaksi oli ihastuttavaa omena-vanilja hyydykettä. Kaikki olivat kylläisiä ja tyytyväisiä tähän maittavaan ruokaan. (:
Vuojoen kartanon historiaa
Vuojoen kartano sijaitsee Eurajoen kunnassa Eurajoen rannalla. Kartano oli aikoinaan Satakunnan suurimpia maatiloja. Se on perustettu vuonna 1626 ja sen ensimmäinen isäntä oli Gottfrid von Falkenberg, joka myöhemmin sai Laitilasta Palttilan kartanon. Sen pohjapiirustukset on piirtänyt Carl Ludvig Engel vuonna 1836. Kapteeni Lars Magnus Björkenheim rakennutti kartanon kodikseen. Eri omistajilla oltuaan kartano siirtyi Eurajoen kunnalle vuonna 1933 ja toimi sen jälkeen vuosina 1936–2003 kunnallisena vanhainkotina. Nykyinen remontoitu kartano toimii kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena sekä ravintolana. (Mira ja Veera 8C)
(Historian lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuojoen_kartano)
Olkiluodon ydinvoimalan vierailukeskus
Kun saavuimme Olkiluodon ydinvoimalan vierailukeskukseen puolilta päivin, tutustuimme ''Sähköä uraanista'' -näyttelyyn. Saimme uutta tietoa uraanin loppukäsittelystä ja sen asemasta sähkön tuotannossa. Tämän jälkeen kokoonnuimme auditorioon, jossa meille kerrottiin tarkemmin ydinvoimaloiden toiminnasta, niiden ympäristöstä, sekä näytettiin videoita uraanin loppusijoituksesta. Muistoksi saimme avaimenperälamput. Kun olimme juoneet limut ja syöneet munkit lähdimme kiertelemään bussilla oppaan kanssa varsinaisen ydinvoimalan alueelle. Pääsimme myös kävelemään 60 metrin syvyyteen maan alla uraanin loppusijoituspaikalle siniset kypärät päässämme. Kolmen aikoihin lähdimme takaisin Mäntsälään päin. (Iida ja Ciia-Maria 8C)
Ydinvoimala-alue ja ydinjätteen loppusijoitusluola
Vierailukeskuksen jälkeen lähdimme bussilla katsomaan ympäristöä. Ympäristö metsiä lukuun ottamatta oli likainen, koska siellä rakennetaan Olkiluoto kolmosta eli kolmatta reaktoria. Jätettä kertyy vuodessa vähän, joten jätteen loppusijoitusluolasto ei tule heti täyteen. Kävimme myös jätteen loppusijoitusluolassa katsomassa matala- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoituspaikkaa. Kävelimme 60 metriä maan alle, jotta näkisimme minne matala- ja keskiaktiivinen jäte viedään. Jätteen loppusijoitusluola oli iso ja korkea. Ilmastointiputket pitivät kovaa ääntä, joten oli vaikeaa kuulla opastusta. Korkea-aktiivinen jäte on noin 500 metrin syvyydessä, jossa se ei aiheuta luonnolle mitään vahinkoa tai edes häiritse sitä millään tavalla.Korkea-aktiivinen jäte sijoitetaan porattuun reikään, johon se laitetaan kupari- ja metallisuojien turvin. Lopuksi tulimme ylös hissillä, joka tuli normaalia hissiä nopeammin ylös. (Juho ja Benjamin 8C)
Paluumatka Olkiluodosta
Bussiin palatessa kaikki palasivat omille paikoilleen. Olimme iloisia, mutta myös väsyneitä hyvin menneestä retkestä. Bussissa monet juttelivat kavereiden kanssa, osa pelasi ja loput lukivat. Sitten keksittiin laittaa päälle romanttinen elokuva, joka keräsi heti paljon katsojia. Kahden tunnin ajomatkan jälkeen pysähdyttiin taas huoltoasemalle. Sieltä ostettiin karkkia ja sipsiä sekä muuta naposteltavaa. Hetken päästä elokuva loppui ja tarvittiin uusi elokuva. Onneksi Bogdan ja Andrej olivat ottaneet mukaansa action-elokuvan. Sitä katsoessa pysyimme hereillä viimeiset tunnit. Elokuva jäi valitettavasti kesken, kun saavuimme takaisin koululle. Siellä sanoimme opettajille näkemiin ja lähdimme väsyneinä kotia kohti. Päällimmäisenä retkestä mieleen jäi pääsy salaperäiseen jätteen loppusijoituspaikkaan. Retki oli kaikin puolin mukava. (Tuukka ja Eerik 8C)Ysiluokkalaisten ajatuksia ydinvoimasta
Keräsimme hieman ajatuksia matkan aikana muilta luokkatovereiltamme liittyen ydinvoimaan. Moni oli sitä mieltä, että ydinvoima on tarpeellista, mutta ei vaaratonta ja aikaa pitäisi kuluttaa enemmän uusiutuvan energian tuottamiseen ja tutkimiseen. Ydinvoimaa olisi hyvä rajoittaa alueilta, joilla on maanjäristysten sekä muiden luonnonkatastrofien riski, sillä ydinvoimalat eivät ole ainakaan vielä luotu kestämään niitä. Esimerkkinä voisi mainita Japanin Fukushiman ydinvoimalan. Tosin Suomessa näitä vaaroja ei juuri ole. Huolta oppilaiden keskuudessa aiheuttivat myös ydinjätteiden haitat sekä jätteiden radioaktiivisuus ja säteily. Myös ydinvoiman puolesta tuli mielipiteitä, ja sitä voitaisiin jopa lisätä, kunhan prosessia opittaisiin hallitsemaan paremmin ekologian kannalta.Paluumatkalla oppilaat ilmaisivat mielipiteitään ydinvoimalan vierailukeskuksessa kuullun luennon jälkeen. Mielipiteet olivat positiivisesti yllättyneitä siitä, ettei ydinvoimala vaikuttanut läheiseen ympäristöön juuri ollenkaan, lämmittävää vaikutusta lukuun ottamatta. Se ei myöskään aiheuttanut suurempia meluhaittoja. Reissumme oli siis yllätyksiä täynnä. (Julia ja Oona 9C)
