MAANANTAI: CERN
Lensimme Helsingistä Geneveen ja matkustimme Geneven lentokentän lähellä sijaitsevaan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen CERNiin bussilla.
CERNiin tutustumisemme alkoi vierailukeskuksesta. Siellä oli pienoismalleja mm. hiukkaskiihdyttimestä ja osa detektorista. Detektori on tunnistin, joka havaitsee ja kuvaa törmäävät protonit. Varsinainen esittelymme alkoi PowerPoint-esityksellä tutkimuskeskuksen toiminnasta. Esityksen jälkeen kiersimme CERNin eri keskuksissa, jotka olivat muutaman kilometrin päässä toisistaan. Testilaboratoriossa saimme oppaalta lyhyen oppitunnin hiukkaskiihdyttimen koostumuksesta.
CERN (Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire) on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Sen tarkoituksena on tutkia aineen perusolemusta ja voimia, jotka pitävät sen koossa. Tarkoituksena on löytää uusia hiukkasia törmäyttämällä protoneja yhteen, jotta voitaisiin selittää aineita, ja niiden rakenteita.
Hiukkaskiihdytin on ympyränmuotoinen ja se koostuu itse asiassa neljästä eri kiihdyttimestä, joista LHC (Large Hadron Collider) on maailman suurin kiihdytin, kehänpituudeltaan 27 kilometriä. Protonit pistetään kiertämään ensimmäiselle kiihdyttimelle. Riittävän nopeuden saavutettuaan ne ohjataan toiselle kiihdyttimelle, edelleen kolmannelle ja lopulta neljännelle eli isoimmalle kiihdyttimelle. Sinne osa protoneista ohjataan kulkemaan myötäpäivään ja osa vastapäivään eri putkissa, mutta detektorin kohdalla putket yhtyvät yhdeksi putkeksi. Jotkut miljoonista protoneista saattavat törmätä toisiinsa ja hajota pieniksi hiukkasiksi. Näitä kvarkkeja tutkitaan kuvista joita detektorien huipputehokkaat kamerat ottavat sekunnissa tuhansia.
CERN on saanut mainetta paitsi hiukkastutkimuksesta myös esimerkiksi siitä, että WWW:n eli World Wide Webin luoja Tim Berners-Lee on työskennellyt siellä.
Vierailun päätyttyä menimme bussilla Annecyn, jossa kävimme kävelyllä järven rannalla ennen majoittumista keskustassa sijaitsevaan hotelliin.
TIISTAI: ALPIT JA JÄÄTIKKÖ
Aamulla saavuttuamme Chamonix´n kaupunkiin, Alppien juurelle, osa meistä lähti vuoristojunalla jäätikölle, Mer de Glacelle, ja osa laskettelemaan.
Nousimme junalla kahden kilometrin korkeuteen vanhalle vuoristohotellille. Jäätikölle pääsimme laskeutumalla takaisin alaspäin köysihissillä. Jäätikön värikkäästi valaistussa luolassa oli hienoa ja kylmää. Jäätikkö on ollut hyvin suuri, 7 km pitkä ja 200 m paksu, mutta se sulaa koko ajan ja valuu alaspäin noin sentin tunnissa eli 90 metriä vuodessa.
Laskettelijoilla ei aamun sateesta huolimatta ollut hetkeäkään epäilystä siitä, lasketellaanko vai ei. Menimme bussilla laskettelupaikalle, Domaide de Balmen, juurelle. Matka vuorelle oli hyvin jännittävä, sillä varmasti kaikkien laskettelijoiden vatsassa oli vähintäänkin sata perhosta johtuen tulevasta laskettelusta ja sen onnistumisesta.
Laskettelu sujui varsin mallikkaasti. Pienistä peloista huolimatta selvisimme ilman vahinkoja. Päivä oli aivan mahtava ja maisemat olivat henkeäsalpaavat.
Chamonix´ssa hampurilaisaterian ja kaupungilla kiertelyn jälkeen oli aika lähteä takaisin päin Annecy`n. Oli ihan huippuhyvä reissu. Tekisi kyllä mieli palata joskus Alpeille uudestaan.
KESKIVIIKKO: MATKA PARIISIIN
Aamupäivällä lähdimme junalla kohti Pariisia. Saavuimme sinne iltapäivästä, jonka jälkeen meillä oli kiertoajelu kaupungissa. Ajelu oli erittäin hyödyllinen, kun pääsi näkemään vilaukselta nähtävyyksiä ja oppi hieman ymmärtämään Pariisin mittasuhteita. Majoittumisen jälkeen nuorisohotellissa lähdimme vielä iltakävelylle hotellin lähistölle.
TORSTAI
Torstaiaamuna luokkamme jakautui kahtia; toiset lähtivät Pariisin keskustaan il de Citéelle katsomaan Notre Damen kirkkoa ja toiset maailman suurimmalle kirpputorille Les Puces de Saint-Ouenille ja Sacre Coeurin kirkolle.
Menimme Notre Dameen metrolla. Jonot olivat yllättävän lyhyet, joten pääsimme sisään kymmenessä minuutissa. Sisällä kiertelimme kirkkoa, jonka jälkeen lähdimme jonottamaan torneihin. Tornit olivat noin 69 metriä korkeat ja ylhäältä oli mahtavat näkymät.
Pienellä Sacre Coeurin porukallamme kävi huono tuuri, sillä saimme vanhalta mieheltä kysyessämme tietää, että kirpputori on auki vain viikonloppuisin. No, jäipä ainakin aikaa kavuta kukkulalle, jossa upea Sacre Coeurin kirkko oli. Kirkon lisäksi myös näköalat olivat hienot Pariisin ylle. Sisältä kirkko oli perinteisesti katolisen mahtipontinen: Paljon kultaa ja maalauksia. Ostettuamme matkamuistoja ja eväsleivät jatkoimme metrolla keskustaan.
Keskustassa teimme muutaman kilometrin kävelyn Seinen rannalta Invalidikirkolle ja sieltä Champ de Mars –puiston läpi Eiffel-tornille. Pariisin keskustassa on niin valtavia rakennuksia, että yhden rakennuksen sivu voi olla puoli kilometriä. Kannattaa siis aina varata tarpeeksi aikaa kävelemiseen, vaikka kohde olisikin vain muutaman korttelin päässä.
Tapasimme toisemme Eiffel-tornin alla. Pääsimme hissillä toiseen kerrokseen, jossa katselimme maisemia. Halukkaat pääsivät käymään kolmannessa kerroksessa. Maisemat olivat upeat ja pystyimme ymmärtämään taas vähän enemmän Pariisin valtavuutta; kolmannestakin kerroksessa saattoi nähdä rakennuksia sumuiseen horisonttiin asti.
Pitkän aamupäivän jälkeen olimme sen verran nälkäisiä, että syöksyimme ensimmäiseen ravintolaan, joka matkallemme osui. Ruoan jälkeen osa lähti kauppakeskus Beaugrenelleen ja loput Riemukaarelle. Riemukaarelle menijät pääsivät sinne viime tipassa ennen kuin se olisi suljettu.
Jatkoimme matkaa Champs-Elysées´tä pitkin ja kävimme muutamissa kaupoissa. Pitkän päivän jälkeen lähdimme hotellille illalliselle. Päivä oli todella aurinkoinen ja monen kävelykilometrin jälkeen jalat olivat muussia.
PERJANTAI: VERSAILLES JA LOUVRE
Perjantain kohteinamme olivat Versailles ja Louvre. Menimme Versaillesiin metrolla ja junalla. Versaillesissa meillä oli opastettu kierros, joka kesti noin kaksi tuntia. Opastus oli englanniksi, joten kaikki eivät ymmärtäneet aivan kaikkea. Kiertelimme valtavan palatsin huoneissa ja lopuksi menimme pihalle. Versaillesissa vierailtuamme lähdimme metrolla kohti Louvrea. Myös siellä kiersimme oppaan johdolla. Näimme paljon erilaisia taideteoksia, myös Mona Lisan. Kierroksen jälkeen kaikki olivat väsyneitä ja palasimme metrolla hotellille syömään.
LAUANTAI: PARC ASTERIX
Aamulla oli aikainen herätys, ettemme myöhästyisi teemapuiston bussista. Vanha luokkalaisemme sattui olemaan samaan aikaan Pariisissa, ja tuli kanssamme Asterix-puistoon samalla bussilla. Liput saatuamme saimme lähteä vapaasti käymään laitteissa. Oli teemapuiston ensimmäinen aukiolopäivä, joten väkeä riitti ja jonot olivat pitkät. Epäonnisena ensimmäinen laite, johon me kaikki jonotimme, meni epäkuntoon. Muuten kaikki kiertelivät puistoa pienemmissä ryhmissä. Söimme yhden aikoihin vanhassa sirkuksessa, jossa oli seisova pöytä. Kaikissa laitteissa ei ollut aikaa käydä, sillä joihinkin laitteisiin oli pahimmillaan puolentoista tunnin jono. Laitteet olivat kuitenkin kaiken sen jonottamisen arvoisia. Teemapuisto oli kaunis lampineen ja hauskoine rakennuksineen. Moni löysi myös kivoja matkamuistoja puiston useista putiikeista. Kuuden jälkeen piti jo lähteä takaisin hotellille päin syömään ja viettämään viimeistä iltaa Ranskassa.
Näimme matkan aikana kaksi valtavaa paikkaa: Alpit ja Pariisi. Tunsimme itsemme usein todella pieniksi siellä, sillä niiden kokoa ei vain voi ihminen käsittää. Molemmat ovat kuitenkin paikkoja, joissa jokaisen kannattaa joskus käydä. Onneksi ehdimme Pariisissa kävellä myös keskustan ulkopuolella pienemmillä kujilla, jotka ovat vielä hahmotettavissa. Olemme varmoja, että tulemme vielä joku päivä palaamaan molempiin paikkoihin. Ratkaisevana tekijänä matkan onnistumisessa oli kuitenkin mahtava luokka.
Teksti ja kuvat Ehnroosin 9C: Miika, Ruben, Tyyni, Jesse, Kaisa, Auni, Johanna, Mari, Kauko, Patrik ja Jarkko sekä opettajat Mikko Metso ja Katri Leinonen
