Oppilaskunnan kioski avattu!

Tiistaina 4.12.2018 avattiin lukuisten toivomusten ja huolellisen suunnittelun jälkeen Ehnroosin koulun oppilaskunnan järjestämä kioski. Kioski on auki tiistaisin ja torstaisin 12.30-12.45 välitunnilla ja myynti tapahtuu H-parakista ikkunamyyntinä. Myyjinä on muutama oppilaskunnan jäsen kerrallaan.

Kioskista saa ostaa pikkurahalla hedelmiä, suklaa- ja välipalapatukoita, pieniä karkkipusseja, limsaa, kahvia sekä nyt talvella kaakaota ja glögiä. Oppilaat saivat myös etukäteen vaikuttaa myytäviin tuotteisiin. Kioskista saaduilla rahoilla järjestetään koko koululle jokin taphtuma tai esiintyjä. Ensimmäisellä kerralla oppilaita kävi mukavasti ja homma toimi kaikin puolin hyvin.

Julia Contines 9F

Nuorten parlamentti

Eduskuntatalo

Joka toinen vuosi järjestettävä nuorten parlamentti järjestettiin taas tänä vuonna 23.3.2018 yhdennentoista kerran. Eduskuntatalo täyttyi yhdeksäsluokkalaisista oppilasedustajista, toimittaoppilaista sekä kerhonohjaajista. Ehnroosista nuorten parlamenttiin osallistui Tilda Oikarinen oppilasedustajana ja Pilvi Orasuo kerhonohjaajaja (sekä minä toimittajaoppilaana).

Me olimme päättäneet jättää väliin aamupalan Eduskuntatalolla, joten saavuimme sinne vain hetkeä ennen toimittajaoppilaille tarkoitettua poliitikko nonstop tilaisuutta. Kun olimme selviytyneet turvatarkastuksesta sisään ja saaneet hienot nimikortit, lähdin suunnistamaan kohti poliitikko nonstoppia. Sillä aikaa Tilda lähti tutustumaan ympäristövaliokuntaan sekä kyselytunnin harjoituksiin ja Pilvi kerhonohjaajien tilaisuuteen.

Eduskuntatalon kahvio

Poliitikko nonstopissa toimittajaoppilaat saivat kysellä muutamilta kansanedustajilta kysymyksiä käytännössä mistä aiheista tahansa. Kysymyksiin olivat vastaamassa Sari Essayah, Hanna Halmeenpää, Antti Lindtman, Antti Kaikkonen sekä Ville Tavio. Kysytyimpiä aiheita olivat ilmastonmuutos ja muut turvallisuusuhat sekä monet meille nuorille hyvin ajankohtaiset asiat esimerkiksi toisen asteen maksuton koulutus ja äänestysoikeusiän laskeminen. Vastaukset kysymyksiin olivat aika monimutkaisia eikä niistä meinannut saada selville oliko vastaaja puolesta vai vastaan ja mikä hänen mielipide nyt olikaan.

Kun kaikki kolme tilaisuutta oli ohi, tapasimme kahvilassa, jossa sai tauon aikana välipalaa. Tauon jälkeen meidät kutsuttiin summerilla täysistuntoon, johon tosin oppilasedustajat olivat menneet jo aikaisemmin. Toimittajaoppilaat pääsivät istumaan alalehtereille. Kerhonohjaajat istuivat ylempänä ylälehtereillä.

Oppilasedustajat olivat kehitelleet kysymyksiä, joita he esittivät puheenvuoroillaan. Kysymyksiin olivat vastaamassa ministerit Petteri Orpo, Anu Vehviläinen, Sanni Grahn-Laasonen, Jari Lindström, Anne Berner, Mika Lintilä, Pirkko Mattila, Kai Mykkänen, Sampo Terho, Annika Saarikko ja Anne-Mari Virolainen. Yleensä suullisilla kyselytunneilla ei ännestetä, nuorten parlamentissa oppilasedustajat kuitenkin pääsivät äänestämään muutamista asioista.

Täysistuntosali

Äänestystulokset olivat sinänsä yllättäviä, sillä ajokortin ikärajan laskua vastustettiin ja, kun äänestettiin Helsingin alueen joukkoliikenteen maksuttomuudesta, jaa- ja ei-äänet jakautuivat tasan. Näiden kahden lisäksi äänestettiin vielä eutanasian hyväksymisestä, jota äänestystulosten perusteella kannatettiin.

Jotkin puheenvuorot käsittelivät osittain samoja aiheita, joita käytiin hieman läpi jo poliitikko nonstopissa, kuten toisen asteen koulutuksen maksuttomuus. Ministerien vastaukset olivat melko samanlaista "poliitikkokieltä" kuin kansanedustajilla ja välillä vastausta piti kuunnella todella tarkasti, jotta sai vastauksesta sen olennaisimman irti.

Kyselytunnin jälkeen oli puhemiehen vastaanotto valtiosalissa. Tämän jälkeen oli lounas valtiosalissa ja sen yhteydessä sai tavata poliitikkoja. Ruoka oli todella hyvää ja ainakin minun käsitykseni lounaasta on paljon alakanttiin verrattuna lounaaseen nuorten parlamentissa.

Antti Kaikkonen oli luvannut tavata oppilaita Keski-Uudeltamaalta. Päivän päätteeksi menimme siis tapaamaan Antti Kaikkosta. Saimme esittää hänelle vielä joitain kysymyksiä, käydä katsomassa valiokuntahuonetta ja hän kertoi "maakuntamaanantaista" sekä muista hänen kansanedustajan työhön  liittyvistä asioista. Tapaamisen ja pitkältä tuntuneen päivän jälkeen lähdimme asemalle odottamaan seuraavaa junaa kohti Mäntsälää.

Kuvassa on valtiosali, jossa saimme tavata poliitikkoja ja syödä.

Helmi Isopahkala 9f

9C:n leirikoulu Saksassa

MÜNCHEN, DACHAU, ZUGSPITZE 4.4.-8.4.2018

Keskiviikko 4.4.
9C:n leirikoulu alkoi aamulennolla Helsingistä Müncheniin.

München 
München on saksan kolmanneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Etelä-Saksassa, Baijerin osavaltiossa. Sen väkiluku on 1378 176 eli reilu kaksi kertaa suurempi kuin Helsingin väkiluku. 
Kaupunki tunnetaan vuoden 1972 kesäolympialaisista sekä vuoden 2002 yleisurheilun EM-kilpailusta. Münchenissä järjestetään vuosittain Oktoberfest-olutjuhlat, joka on tullut tunnetuksi koko maailmalle. 
München on taloudellisesti yksi Saksan tärkeimmistä kaupungeista. Tärkeimpiä elinkeinoja ovat auto-, kone-, sähkö- ja panimoteollisuus.

9C luokan mielipiteitä Münchenistä 

·         Ruuhkainen ja sokkeloinen 

·         Hienoja autoja 

·         Kesäinen sää 

·         Huonosti kasvisruokaa 

·         Kaikki olivat mukavia 

·         Hyvä paikka, voisi mennä uudestaan 

·         Hyvää makkaraa 

·         Hyvää ruokaa 

·         Kivan värisiä taloja 

·         Monipuolinen kaupunki 

·         Suolainen ja rasvainen ruoka, käytettiin paljon etikkaa 

·         Upeita, vanhoja rakennuksia 

·         Hyvät kulkuyhteydet 

Torstai 5.4.

Dachaun keskitysleiri
Dachaun keskitysleiri oli Hitlerin Saksan ensimmäinen keskitysleiri. Se oli vuonna 1933 vanhaan ruutitehtaaseen Heinrich Himmlerin rakennuttama keskitysleiri, 16 km päässä Dachaun kylästä. Siellä oli noin 200000 vankia koko leirin toiminnan aikana. Ennen vuotta 1941 leiri toimi ainoastaan työleirinä, jonka jälkeen siitä tehtiin tuhoamisleiri, jossa murhattiin suunnilleen 30000 vankia. Sinne vietiin muun muassa poliittisia vihollisia, juutalaisia, Jehovan todistajia ja homoja. Leirin toiminta päättyi 29. huhtikuuta 1945 yhdysvaltalaisten joukkojen vapautettua vangit.

Paikka oli karu. Natsisaksan aikaiset tapahtumat avautuivat uudella tavalla.  Kun kävelimme kohti leirin porttia, näimme portissa tekstin, joka oli kopion kopio alkuperäisestä tekstistä: "Arbeit macht frei" eli "Työ tekee vapaaksi". Kun olimme kävelleet läpi portista, saavuimme suurelle sora-aukiolle. Tätä aukiota nimitettiin nimenhuutoaukioksi, sillä siellä katsastettiin, kuinka monta vankia oli menehtynyt. Tämä suoritettiin kahdesti vuorokaudessa iltaisin ja aamuisin. Aukiolla oli kolkko tunnelma.

Sieltä siirryimme leiriä reunustaviin rakennuksiin, joissa kerrottiin, mitä uusille vangeille tehtiin, ja kuinka laajamittainen natsien keskitysleiriprojekti oli. Kävimme myös vankien pesuhuoneessa ja ulkona sijaitsevalla muistomerkillä, jolta siirryimme vankien asuinparakeille. Parakit olivat ahtaita, ja makuuhuoneet aivan liian pieniä suhteutettuna asukkaiden määrään. Aukiolta aukesi käytävä, joka kulki asuinparakkien läpi ja mutkan kautta krematorioon. Krematoriorakennuksessa oli kaasukammio, krematorio ja ruumishuoneita. Dachaun krematorio ja kaasukammio eivät ole olleet laajamittaisessa käytössä, mutta niitä käytettiin ajoittain vankien tappamiseen ja ruumiiden hävittämiseen.

 

Perjantai 6.4.

Nymphenburgin linna 

Nymphenburgin linna on barokkityylinen linna Münchenissä. Se oli aikoinaan Baijerin hallitsijoiden kesäasunto

Vierailimme perjantaina 6.4 Nymphenburgin linnassa.  Linnan päärakennus oli iso ja todella koristeellinen. Linnan sisällä oli paljon maalauksia.

Kattomaalaukset kertoivat vuodenajoista. Linnan piha-alueet olivat suuret ja siellä oli paljon ankkoja.

Päärakennuksen jälkeen kiertelimme paljon ulkona, jonka jälkeen menimme Magdalenenklauseen. Se oli koristeltu simpukoilla ja rakennettu rukoushuoneeksi. 

Rukoushuoneen jälkeen menimme naisten metsästysmajalle, Amalienburgille. Sen sisätilat oli koristeltu hopealla ja keittiön seinälaatat oli laitettu ihan sekaisin. 

Amalienburgin jälkeen menimme Badenburgiin, se oli rakennettu kylpemistä varten. 

Lempiasiamme linnasta oli piha-alueet, koska siellä oli kaunista ja ankkoja. 

Lauantai 7.4.

Garmisch-Partenkirchen-Zugspitze

Heräsimme kello 7.01, ja menimme aamiaiselle 7.43. Nautimme riittoisan aamupalan, sillä tiesimme, että tulee olemaan pitkä päivä. Tämän nautinnon jälkeen ryhdyimme odottamaan linja-autoamme, joka saapui 9.04. Astuimme bussiin, ja matka alkoi kohti Garmisch-Partenkircheniä ja Zugspitzeä. Matka oli aika pitkä, mutta tämä ei haitannut, sillä koko bussireissun ajan saimme katsella kauniita baijerilaisia maisemia.

Kun saavuimme perille Zugspitzen juurelle, saimme hetken odotella lippuja, jotta pääsisimme vaijerihissiin. Vaijerihissi veisi meidät Zugspitzen katselutasanteelle joka oli kaksituhattayhdeksänsataaviisikymmentäyksi metriä merenpinnan yläpuolella. Maisemat olivat jo mahtavia vaijerihissin juurelta, ja paranivat vain metri metriltä. Huipulla saimme ihastella kuvankauniita Alppimaisemia. Taivas oli kirkas ja pilvetön. Huipulla oli lämmin, ja saimme käydä
Itävallan puolella.

Pitkän maisemakatselutuokion jälkeen lähdimme alemmas kohti jäätikköä. Alhaalla jäätiköllä oli leppoisan lämmintä ja valoisaa. Saimme puolitoista tuntia aikaa seikkailla ruokapaikkamme lähialueella. Mahdollisuuksia oli monia. Esimerkiksi pystyimme vierailla Saksan pohjoisimmassa kappelissa taikka mennä pulkkamäkeen. Tämän seikkailutuokion jälkeen pääsimme nauttimaan lounaan. Alkuruoaksi saimme syödä virkistävän salaattiannoksen, jonka jälkeen saimme noutopöydästä noukkia tomaattikastikeannoksen pastalla höystettynä. Jälkiruokana oli yksinkertainen omenaleivos.

Tämän ruokailutuokion jälkeen lähdimme vuoristojunalla alaspäin. Junamatka kesti noin 40 minuuttia. Tämän jälkeen lähdimme bussilla kohti hotellia ja kävimme matkalla katsomassa mäkihyppytornia. Oli kivaa ja hauskaa nähdä nähtävyyksiä.

Sunnuntai 8.4.
Leirikoulun päätöspäivänä tutustuimme Deutsches Museumin kokoelmiin. Illalla matkustimme takaisin kotiin.


Deutsches Museum

Deutsches Museum on maailman suurimpia tekniikan ja luonnontieteen museoita. Museossa on kymmeniätuhansia näyttelyesineitä useilta tekniikan ja tieteen eri alueilta  

9C-luokan oppilaiden mielestä parasta museossa oli:

·         lentokoneet

·         meriosasto sukellusveneineen ja laivoineen

·         fysiikan demonstraatiot

·         avaruusosio

·         R2-D2

·         kaivoskuilut, joissa sai seikkailla ja tutkia vanhoja kaivosrakenteita sekä laitteita

·         lääketieteen esittely ihmisen solusta, joka oli tehty niin että pääsi itse katsomaan solun sisälle

·         farmasiaosasto

·         matematiikkaosio, sillä siellä pääsi kokeilemaan ja ratkaisemaan itse pulmia